Helpon illan salaisuus on...

 

....trampoliini!

Ai miksikö?

No, kun siellä pomppii vaikkapa tunninkin, niin se väsyttää raikkaan ilman kera siinä määrin, että taju on kankaalla ennen kuin pää osuu tyynyyn. Myös vanhempien päät, mikäli olivat mukana pomppimassa. Silloin tekee iltapuuron tekeminen ja kympin uutisiin asti sinnittely tiukkaa...

Näin ainakin meillä ja olenkin harkinnut, että hyppely pihalla tulee osaksi iltarutiinejamme pysyvästi. :D

Ja mikäpä siinä, saa itsekin raikasta ilmaa ja silmänruokaa koko rahan edestä, kun lasten riekkuessa mittailet itse samalla maita ja nautit ihanasta auringonpaisteesta. Kevätkin etenee kohisten ja puiden lehdet ovat päivä päivältä isompia ja vehreämpiä. Mikäpä siinä ulkona ollessa.

Tai pomppiessa trampoliinilla.

Nina

Äitienpäivälahjani.

Minä sain äitienpäivälahjan tänä vuonna hieman etukäteen. Lahjaksi paljastui jotakin, mitä olin toivonutkin - lahjakortti Lumoanin verkkokauppaan. <3

Niin paljon kuin yllätyksistä pidänkin, minusta järkevimmät ja mukavimmat lahjat usein ovat sellaisia, joita lahjansaaja itse on toivonutkin. Minä olen pitkään haaveillut Lumoanin mekosta ja nyt ennen äitienpäivää ajattelin vinkata, että saat ostaa mitä haluat, pakko ei ole ostaa mitään, mutta Lumoanin lahjakortilla onnistut varmasti. ;)

Pähkäilin kahden eri mekon kanssa: Saagan ja Aavan. Lopulta päädyin kuitenkin Saagaan, jotenkin sen pitsikaulus on minusta kauniimpi ja toisaalta lähestyvä kesä saa hamuamaan kesäisempiä vaatteita. Viis roikkuvista, vitivalkoisista alleista. Grrr.

Mikäli Saaga sopii minun kropalle ja ehtii perille ennen viikonloppua, ajattelin pukea sen tuleviin hautajaisiin mustan Zaran jakkutakin kanssa. Toisaalta tämä kuitenkin vähän jännittää, sillä usein jokin vaatekappale saa hautajaisissa käytettynä minun päässä sellaisen stigman, ettei sitä "surupukua" voi käyttää enää uudelleen. Esimerkiksi Ukkokullan isän hautajaisiin ostamani paita on roikkunut hautajaisten jälkeen henkarilla enkä ole käyttänyt sitä kertaakaan niiden jälkeen. En ole vain pystynyt. Eli jääkö 95 euron mekko nytkin roikkumaan henkarilla hautajaisten jälkeen?

Toivottavasti ei. Nämä hautajaiset ovat tottakai erilaiset. Eivät varmastikaan läheskään yhtä raskaat kuin Ukkokullan isän hautajaiset. Poisnukkunut on oikeasti iäkäs, todella iäkäs. Lähempänä 100 vuotta kuin 80 vuotta. Vaikka elämän päättyminen on aina surullista, niin jos saa elää lähemmäs 100 vuotta, niin eikö silloin ole saanut tavallaan kylliksi? Riittävästi, ettei voi samalla tavalla surea kuin 40-vuotiaana lähtenyttä?

Ajatteletteko te yhtään samalla tavalla hautajaisissa käytetyistä vaatteista?

Olen yrittänyt aivan vimmatusti miettiä, että mitkä kengät viikonloppuna laittaisin. Viime aikoina kun on tullut ostettua vain yhden tyyppisiä (ja merkkisiä) kenkiä...

Nina

Ostolakko-kuulumisia.

Joko teitä kiinnostaa kuulla kuinka toukokuun ostolakkoni voi? :D

No, kuulumisia sataa silti. Ostolakkoani on kestänyt nyt viisi päivää, joista kolmantena erääseen ostoilmoitukseeni tarjottiin etsimääni vaatekappaletta. Siis kelatkaa mikä Murphyn laki oikeesti - tein ostoilmoituksen joskus alkuvuodesta ja nyt kun päätän pitää ostolakkokuukauden, niin kuukauden kolmantena päivänä ilmoitukseen vastataan! :D

Mutta eihän sitä tavallaan lasketa osteluksi. Eihän? Joka tapauksessa minä nyt ainakin sen ihanan vaatekappaleen ostin pois ja sellainen parikymppinen vaihtoi omistajaa. Eli eihän tämä nyt kovin iso juttu ole.

Eihän?

Vielä viime kuun vikoina päivinä oli tehtävä parit shoppailut, sillä muutamaa juttua hamusin niin kovasti, että olisi ollut jotain AIVAN HIRVEÄÄ (!!!!), jos kesäkuussa joka kauppa olisi myynyt ei oota. Mitä kauhein skenaario, vai mitä. Meille on tässä kotiutunut siis Mini Rodinin ihana voimamies-kuosin pipo, Mermies-kuosin leggarit ja Metsolan timantti-kuosin leggarit. <3

 

Nyt ostolakko jatkuu lastenvaatteiden, asusteiden ja kenkien osalta. Kunnes joku taas tarjoaa ostoilmoitukseeni... No eiii, vitsivitsi, ostoilmoituksia minulla on tasan kaksi, ja jos joku niihin erehtyy omiansa tarjoamaan, niin en todellakaan päästä tilaisuutta käsistäni, olkoot sitten ostolakko tai viis.

Lelujahan ostolakko ei koske, joten päätimme poikien kanssa, että myymme jotain vanhoja leluja pois ja ostamme tilalle Ryhmä Hau -leluja. Sitä lastenohjelmaa kun nuo junnut RAKASTAVAT! Joten voitte kuvitella, että teeveestä tutut tyypit leluina on aikas suurenmoinen success... ;)

Tänään Kloppinen katseli iPadiltä kyseistä ohjelmaa ja muistutti, että näitä Ryhmä haun pentujahan on viisi ja meillä on vasta kaksi...

Vinkkivinkki. :)


Nina

Viikonloppuni landepaukkuna.

Kyllä meni taas jälleen kerran viikonloppu aivan hävyttömän nopeasti, vaikka vapun ansiosta tuli yksi lisäpäiväkin. Eikä näille vauhdikkaille viikonlopuille loppua juuri näy, sillä tällä hetkellä näyttää siltä, että toukokuussa ei ole ainuttakaan viikonloppua etteikö olisi jotain. On hautajaiset, on kolmekymppiset, vähän muitakin rientoja. Pojat pääsevät/joutuvat Mummolaan kolmeksi viikonlopuksi, tai ainakin yhdeksi la-su yöksi. Aika hurjalta tuntuu sekin, sillä he ovat kohtalaisen harvoin yökylässä.

Toisaalta, on myönnettävä, että pienet viikonloppuvapaat tulevat erittäin tarpeeseen - takana on jotenkin todella raskaita päiviä, jotka täyttyvät tappelemisesta, kiljumisesta, rääkymisestä, raapimisesta, mukiloimisesta ja sen sellaisesta kivasta. Argh. Sisarrusrakkautta suurimmillaan <3

On siis ihanan raikastakin, että nyt viikonloput täyttyvät jostain ihan muusta kuin lapsiperhehelv... arjesta.

No, nyt viikonloppuna olimme kuitenkin kotona vaan ja tongimme perät pystyssä perunamaata koko perheen voimin. Perunamaa osoittautui aika hyväksi ja kuohkeaksi kastematoineen päivineen, joten lannoituksen jälkeen istutimme maahan porkkanan, lanttujen ja ruohosipulin siemeniä.

Myös virallinen perunapelto itse on käännetty ja sinne on tarkoitus istuttaa perunat ja sipulit noin viikon päästä. Nyt ne ovat ihanasti kauniisti tyylikkäästi itämässä Libero-pahvilaatikossa eteisessämme. Estetiikka ennen kaikkea. <3

Nyt on edessä siis keväälle ja kesälle jännitysnäytelmää, että mitä muuta maasta kasvaa ylös kuin rikkaruohoja ja kelpaako esimerkiksi porkkanat muillekin kuin etanoille.

Elämme jännittäviä aikoja. ;)

Nina

Meidän vappu.

Me vietimme vappua rennosti lasten kanssa, vaikka jääkaapissa olisi ollut erittäin hyvin jäähdytetty kuohari (ollut siellä uudesta vuodesta asti... :D). Vappupäivänä söimme vappubrunssia isovanhempien, eli minun vanhempieni kanssa, jonka jälkeen lähdettiin koko porukka vapputorille ostamaan vappupalloja ja syömään hattaraa sekä lettuja.

Sää suosi turkulaisia ja Turun toreilla oli huisin kiva keli juoda muun muassa torisumpit. Aurinko paisteli silloin tällöin ja tuulikaan ei juuri haitannut, sillä se oli kohtalaisen lämmin. Tai sitten pukeutuminen meni kerrankin nappiin... ;)



Vaikka vappuna olisi ihan kiva istua ulkosalla piknikillä myös ystävien kesken ja juoda muutama lasi (pullo?) kuohujuomaa, on lastenkin kanssa juhlapäivät mukavia viettää. <3

Mites teidän vappu, lasten kanssa vai kuohujuoman kanssa? :)


Nina

Ison pojan sänky.

Perheemme kuopus, 2,5-vuotias Jäpikkä, siirtyi noin kuukauden päivät sitten isojen lasten sänkyyn ja pinnasänky siirtyi palasina varastotiloihin.

Tätä sängynvaihtoa olimme puolikauhuissamme Ukkokullan kanssa odottaneet. Että Jäpikkä siirtyisi sänkyyn nukkumaan, josta hän itse pääsisi pois. Jäpikkä on jollain tavalla enemmän tulta ja tappuraa kuin Kloppinen, ja tämän isommankin kanssa käytiin aikanaan aikamoinen vääntö aiheista: saako sängystä nousta pois ja mitä sängyssä nykyään oikein tehdään.

Kloppinen siirtyi 2-vuotiaana isojen lasten sänkyyn ja kutakuinkin siitä päivästä lähtien hän ei ole myöskään nukkunut enää päiväunia. Yritettiin kyllä, uskokaa pois. Mutta kun on yli kuukauden päivät istunut hermo pinteessä joka päivä pari tuntia toisen oven takana ja kuunnellut kuinka hän tekee kaikkea paitsi nukahtaa, ei sitä loputtomiin jaksa. Sainpa päätökselleni antaa parivuotiaan olla nukkumatta siunauksen myös neuvolanterkalta - jotkut parivuotiaat kun lopettavat, varsinkin kotihoidossa, päikkärien nukkumisen ja sillä sipuli. Ollaan huomattu joo.

Isoveljen sänky on muuten Ikealainen, ja näyttää nyt ehkä hivenen aneemiselta Jäpikän sängyn vieressä...

Vaikka Kloppisen päikkärittömyyden myötä päivistä katosi se rela parituntinen, kun molemmat lapset nukkuvat yhtäaikaa, tuli illoista taas inasen helpompia. Kloppinen oli iltaisin väsyneempi, joten hän jäi todella nätisti sänkyynsä nukkumaan nukahtaen heti. Ja näin on jatkunut aina tähän päivään saakka.

Päikkärien mahdollinen poisjäänti myös Jäpikän kohdalla jännitti, mutta näin ei tässä tapauksessa käynytkään. Ylipäätään olin maalaamieni kauhukuvien kera aivan hakoteillä. Tulisieluinen pieni kuopuksemme on nukkunut sängyssään erittäin hienosti ja hänpä nukkuu edelleen myös päiväuniakin. Toki Jäpikälle painotettiin uuden sängyn tullessa, että sängystä ei saa nousta pois, vaan sinne jäädään nukkumaan, joten sitä mantraa poika itsekin on hokenut aina nukkumaan mennessään. :D

Jäpikkä on noussut tasan kaksi kertaa pois sängystään ja on tippunut sängystään tasan nolla kertaa, joten sängynvaihto on sujunut erittäin hyvin. Paljon paremmin kuin mitä uskalsimme edes villeissä unissa odottaa.

Jäpikkä on ylpeä ja iloinen uudesta sängystään, joka on nimenomaan ISOJEN POIKIEN sänky. ;) Hänestä on mukavaa, kun hän saa mennä sänkyyn itse ja tulla sieltä myös herätessään itse pois. Uusi sänky toi tullessaan myös ISOJEN POIKIEN (;)) peiton ja ihan uusia pussilakanoita, samanlaisia kuin isoveljellä! Sänky muuten ei oikeastaan ole uusi, vaan se löytyi hyvään hintaan käytettynä Facebookin kirpparilta. Näin muuten samanlaisen sängyn Kodin1:ssä valkoisena, vinkvink vaan.

  

Kännykällä kuvaamisesta on tullut niin rutiinijuttu, että lähes kaikki kuvat napsittua sillä. Ja sitten hävettää, kun niitä lisäilen tänne... Aika kammottavia. Ja pimeitä. Kuvaaja itsekään ei nääs juuri taidoillaan loista. Ehkä pitää laittaa nyt se järjestelmävekotin latautumaan... :D

Nina

Ostolakon edessä.

Kyllä - olen ostellut tänä keväänä aika mahdottomasti ihania lastenvaatteita. Huudellut villiksistä herkkuja. Hyödyntänyt alekoodeja. Odottanut droppien ilmestymisiä kieli keskellä suuta. Toki olen myös myynyt ihan hurjan paljon pieniä, nafteja ja kyllästymisen kokeneita yksilöitä poiskin. Uskokee pois: niillä rahoilla sitä rahoittaa suurimman osan ostoksista. ;)

Eräs ostos viime päiviltä, osa 1: Kukukidin ihania mustekalatrikoita Jäpikälle. <3

Päätin kuitenkin, ihan itse, ilman minkäälaista Ukkokullan motkotusta, olla ensi kuun ostolakossa, joka koskee siis lasten kenkiä, asusteita ja vaatteita. Kyse ei ole edes konkurssista, vaan ihan omasta päätöksestä kokeilla hillitä impulsiivisuuttani. Viime kuukausina olen nimittäin sen koommin harkitsematta ostanut, jos joku juttu on miellyttänyt silmää. Valehtelematta lähes joka viikko postiluukkuun tipahtaa postia, joka sisältää jotain pojille. En ole tästä tosin mitään ahdistusta ottanut, sillä olen ajatellut, että niin kauan kuin talous ei tästä kärsi ja pystyn kaiken maksamaan, ei tässä ole mitään "ongelmaa". Nautin lastenvaatteiden ostelemisesta ja vielä enemmän siitä, kun saan pukea silmäteriä ihaniin kamppeisiin. On ihanaa miettiä asukokonaisuuksia ja sen sellaisia. Ja pitäähän elämässä tehdä asioita, joista nauttii - joskin joskus sitä miettii, että onko elämällä millä mitalla sisältöä, jos nämä asiat syntyvät materiasta...

No, päätin kuitenkin yrittää siis ostolakkoa. Kiinnostavaa nähdä, että pystynkö moiseen. Pystynkö kieltäytymään viettelyksistä, jos myyntiin tuleekin joltain lempimerkiltäni yhtäkkiä jotain överi-ihanaa tai Facebookin kirpparille tulee myyntiin jotain, mitä olen pitkään etsinyt... En todellakaan tiedä, että pystynkö. Ei se varmaan ainakaan helppoa ole? :D

Eräs ostos viime päiviltä, osa 2: Kavatin kävelykengät Kloppiselle ja varrettomat Converset minulle, yhteensä 80 € posteineen. En voinut olla ostamatta, kun hinnat olivat näin kohdillaan!

Päätin antaa itselleni muutaman villin kortin tulevaksi kuukaudeksi, eli silloin saan ostaa, ns. luvalla. Ensimmäinen villi kortti on sandaalit Kloppiselle. Nämä Kavatin Hällevik-sandaalit miellyttävät kovasti silmää ja ovat varmasti älyttömän mukavat jalassa! Joten jos vain löydän nämä oikeassa koossa ja mielellään jonkun alekoodin kera jostain, saan nämä ensi kuussa ostaa. :)

Kuva Googlen kuvahausta.

Villi kortti numero kaksi koskee taas Papun Lätäkkö-hihattomia. Näitä piti kaiketi tulla enemmän drop kakkosessa, mutta minä ainakin jäin ilman, joten toukokuussa, kun näistä on tulossa lisäerä, aion olla todellakin nenä kiinni verkkokauppojen sivuilla. Ja ostaa ainakin kaksi alla olevaa väriä.

Kuvat lainattu Coolkids.fi

Sellainen kuukausi siis tulossa, pitäkää lastenvaatteille/asusteille/kengille höpsähtäneelle siis peukkuja! :D


Nina