Flunssaa ja silmätulehduksia.

Siinäpä syyt, miksi blogi hiljeni taas heti alkuunsa. Olen ehkä kerran 1,5 vuodessa näin kipeä, että olen kertakaikkiaan puh, pah - pelistä pois. Nyt oli taas sen vuoro, että myös mutsi on kanveesissa. Onneksi pojat ovat sentään muuten olleet kohtalaisen terveitä. Isommalla oli kurkku kipeä, mutta se meni hetkessä ohi. Sen jälkeen onkin sitten hoidettu pieniä silmiä.

Ensin tulehtui Kloppisen toinen silmä, sitten toinen, ja sitten tulehtui Jäpikän silmät vuoronperään. Edelleen läträtään silmätippojen kanssa. Nimenomaan läträtään - Kloppisen silmät olivat todella piece of cake hoitaa. Hän on jo sen verran iso, että hän ymmärtää miksi tämä pitää tehdä ja miten tämä pitää tehdä. Kolme vuotta pian täyttävä Jäpikkä taas.... Ehkä ymmärtää, muttei halua ymmärtää, jonka johdosta silmätipan saattaminen silmämunaan on yhtä todennäköistä kuin yhdestä siittiösolusta raskaaksituleminen.

No, ehkäpä tämä tästä. Onneksi pojat ovat voineet olla päiväkodissa normaalisti, joka on mahdollistanut sen, että minä voin levätä flunssaa pois. Aika on ehtinyt kullata jo muistot, kuinka shittiä onkaan olla raskaana flunssassa - ei voi vetää mielin määrin mitä tahansa droppia, vaan on suoraan sanoen kärsittävä. No, hyvän asian eteen toki, eipä sillä. <3

Pimeä kuva, mutta todistettavasti masu kasvaa. Tänään rv 23+3 <3

Postiluukusta tipahtaneet pikkuruiset vaatteet ovat piristäneet kuumeista kuuppaa. Tuntuu vieläkin vain niin epärealistiselta ostella kaikkea vaaleanpunaista. Tuleeko nää ihan oikeasti meidän perheelle käyttöön? :D Olen jotenkin ollut niin poikien pukemis-hurmoksessa, että tyttöjen vaatepuoli on jotenkin jäänyt äärettömän pienelle huomiolle. Toki olen miettinyt, että jos joskus meille suotaisiin tyttö, niin ostaisin hänelle sitä, tätä ja tota. Ja sitä listaa on alettu jo lyhentämään... ;)

Nyt ei auta kuin vetää vielä peittoa korville, tämän karvanaamarin vieressä. <3

Kirpsakkaa syyspäivää teille ihanaiset naiset! (Tasa-arvon nimissä sama toivotus miehillekin, vaikka jotenkaan en jaksa uskoa, että teitä sieltä ruudun takaa löytyy... :))


Nina

Ostolakko-kuulumisia.

Joko teitä kiinnostaa kuulla kuinka toukokuun ostolakkoni voi? :D

No, kuulumisia sataa silti. Ostolakkoani on kestänyt nyt viisi päivää, joista kolmantena erääseen ostoilmoitukseeni tarjottiin etsimääni vaatekappaletta. Siis kelatkaa mikä Murphyn laki oikeesti - tein ostoilmoituksen joskus alkuvuodesta ja nyt kun päätän pitää ostolakkokuukauden, niin kuukauden kolmantena päivänä ilmoitukseen vastataan! :D

Mutta eihän sitä tavallaan lasketa osteluksi. Eihän? Joka tapauksessa minä nyt ainakin sen ihanan vaatekappaleen ostin pois ja sellainen parikymppinen vaihtoi omistajaa. Eli eihän tämä nyt kovin iso juttu ole.

Eihän?

Vielä viime kuun vikoina päivinä oli tehtävä parit shoppailut, sillä muutamaa juttua hamusin niin kovasti, että olisi ollut jotain AIVAN HIRVEÄÄ (!!!!), jos kesäkuussa joka kauppa olisi myynyt ei oota. Mitä kauhein skenaario, vai mitä. Meille on tässä kotiutunut siis Mini Rodinin ihana voimamies-kuosin pipo, Mermies-kuosin leggarit ja Metsolan timantti-kuosin leggarit. <3

 

Nyt ostolakko jatkuu lastenvaatteiden, asusteiden ja kenkien osalta. Kunnes joku taas tarjoaa ostoilmoitukseeni... No eiii, vitsivitsi, ostoilmoituksia minulla on tasan kaksi, ja jos joku niihin erehtyy omiansa tarjoamaan, niin en todellakaan päästä tilaisuutta käsistäni, olkoot sitten ostolakko tai viis.

Lelujahan ostolakko ei koske, joten päätimme poikien kanssa, että myymme jotain vanhoja leluja pois ja ostamme tilalle Ryhmä Hau -leluja. Sitä lastenohjelmaa kun nuo junnut RAKASTAVAT! Joten voitte kuvitella, että teeveestä tutut tyypit leluina on aikas suurenmoinen success... ;)

Tänään Kloppinen katseli iPadiltä kyseistä ohjelmaa ja muistutti, että näitä Ryhmä haun pentujahan on viisi ja meillä on vasta kaksi...

Vinkkivinkki. :)


Nina

Mitä tänään ruuaksi?

Minun piti julkaista tämä postaus jo eilen, mutta unohdin. Syy on kuitenkin hyvä: tuli ilmoitus, että postissa odottaa paketti ja lisäksi soitin lähimpään HenkkaMaukkaan kyselläkseni erästä tiikerilippistä oikeassa koossa. Ja siellähän se löytyi, yksi kappale jäljellä juuri meidän koossa!

Siinä kuulkaa jäi blogihommat siihen, kun tämä mama hyppäsi pirssiin heti, kun pienin oli sängyssä nukkumassa ja isompi vietti satuhetkeä tyytyväisenä iPad kädessään. Meillä siis Ukkokulta tekee etänä töitä, joten lapset eivät jääneet kotiin yksin... ;)

Hain Postista Gugguun paketin, joka sisälsi oikein kesäisiä juttuja messualesta. Henkkamaukasta nappasin tiikerilipan lisäksi myös arskat ja "olkihatun" Kloppiselle. KappAhlista ostin seepraleo-leggarit, mutta nyt en ole kuitenkaan ihan varma, että tykkäänkö näistä vai en... Narulla ne nyt kuitenkin pestynä roikkuvat, joten ehkäpä testaan tämän tykkäämiscasen pukemalla ne lapselle ensin päälle. Postilaatikosta löytyi puolestaan käytettynä ostamani Gugguun tummanharmaa hihaton. Kyllä tällaiset päivät ovat sitten mukavia! <3

Huvittuneena tsiikailin eilen lasten kesävaatevalikoimaa. Sehän on... öööh, valmis? Teeppareita, hihattomia, shortseja, lippiksiä. Kaikkea löytyy. Ostoslistalla on enää vain sandaalit Kloppiselle. Sitten se on siinä ja alankin parin kuukauden päästä hamstraamaan jo talvivaatetta?

No, se alkuperäinen juttu, mitä eilen lähdin kirjoittamaan, koski kuitenkin ruokalistan laatimista. Kuulostaa koulun keittäjä -leikiltä, mutta minusta se helpottaa arkea ihan vietävästi! Tai ennen kuin aloin näitä listoja raapustaa, olin joka aamupäivä jääkaapin rivassa kiinni ja mietin kuumeisesti, mitä tänään tekisin ruuaksi. Nykyään mietin viikon kauppaostokset sekä ruuat etukäteen, ja kotiin päästyämme tsiikaan esimerkiksi lihojen päiväykset ja niiden pohjalta kirjoitan ruokalistaa, että mitä milloinkin ruuaksi. Osa lihoista päätyy toki aina pakkaseen. Ruokalistaa kirjoitellessa yritän miettiä myös vaihtelevuutta, ettei kauhean samantyyppisiä ruokia olisi peräkkäin. Näinkin pieni ele on helpottanut yllättävänkin paljon arkea. Tiedän jääkaapin oven muistilappusta vilkaisemalla heti aamusta, että mitä ruokaa alan tänään väsätä ja paljonko se lohkaisee aikaa aamupäivästä = mitä muuta ehdin tehdä kuin kokata.

Eilen oli ruuaksi ihan superhelppoa ruokaa, eli uunilohta kasvisperunapedillä. Ensin vain lohen pala pellille, päälle mausteita (merisuola, pippuri, tilli), sitten kylkeen kuorittuja perunoita (noin puolikkaita, riippuen perunan koosta) sekä pakastevihanneksia. Päälle vielä ripsaus merisuolaa ja ruokakermaa noin 5-6 dl. Ja eikun uuniin 200 asteeseen noin tunniksi. Helppoa ja tosi hyvää.

Kirjoitatteko te ruokalistoja? :)


Nina

Lapsimessu-fiiliksiä ja loistavia kuhafileitä.

Olen ihan unohtanut hehkuttaa täällä viime viikonlopun lapsimessuja. Ne ovat niin kiva tapahtuma! Niin äideille kuin lapsillekin. Tai itse en voisi kuvitellakaan, että lähtisin sinne ilman lapsia, vaikka kuinka saisin shoppailla yksin kaikessa rauhassa - ne ovat kuitenkin lapsimessut ja lapsille on huisin paljon kaikkea kivaa nähtävää sekä koettavaa.

Jäpikkä oli onnesta soikea kaikista hahmoista ja halasi heitä onnensa kukkuloilla. Tietenkään ainuttakaan kuvaa näistä hetkistä ei ole, sillä minä vain seurasin lapsen aitoa iloa häkeltyneenä <3 Kloppinen sen sijaan aristeli hahmoja eikä halunnut mennä halimaan, mutta vilkutteli heille kyllä turvallisen välimatkan takaa. ;) Ukki antoi pojille hieman rahaa, joten annoin heidän vapaasti valita yhdet lelut, ottamatta itse siihen valintaan lainkaan kantaa. Pojat päätyivät 100 % kierrätysmuovista tehtyihin (äidin pojat.) sukellusveneisiin, molemmat. Eipä tule riitaa. Tai niinhän sitä luulla saattaisi.

Minäkin shoppailin pojille muutamia juttuja. Gugguun osastolta mukaan tarttui Jäpikälle trikoopaita ja leggarit sekä kummitytölle toppi. Punavuoren peikon osastolta ihanat Rodinin ship ahoi -teepat hyvällä messualella - näitä paitoja olin himoinnut muutenkin kesäksi. Lisäksi ostin Viljamin Puodin panda-julisteen, mehujehut sekä hauskan kypärän Jäpikälle pyöräilyharjoituksia varten.

Ostokset ovat päässeet jo kovaan käyttöön - rakastan Gugguun trikoovaatteiden pehmeyttä! <3

Poikien leikkihuoneen stailauskin edistyy uuden panda-julisteen myötä. Minttu/turkoosi/mikäliesininenväri innosti ostamaan turkoosia myös pompomeihin - nämä löytyivät Ikeasta.

Lähes valmis kokonaisuus, johon olen lähes tyytyväinen:

Tänään muuten alkoivat messualet Gugguun verkkokaupassa, joten sinne kaikki yhdes koos. Tai no, minähän kävin siellä jo ostoksilla - kesken ruuanlaiton! :D

Mutta leivitetyt kuhafileet eivät kärtsänneet, vaikka keskittyminen herpaantui välillä jonnekin ihan muualle... Päinvastoin, lounashan onnistui aivan loistavasti! Multitasking-mutsi. ;) Ohje tähän on hyvin yksinkertainen: itse pyöritin kuhafileet ensin yhdessä munassa ja sen jälkeen jauhoseoksessa, jossa oli 1 dl korppujauhoja, 0,5 dl vehnäjauhoja, 1,5 tl merisuolaa ja mukava ripaus sitruunapippuria. Suolaa olisi voinut ehkä laittaa vähän vähemmänkin, mutta voi pojat - kyllä nämä maistuivat mahtavalta! :)

 

Olenko ainoa, joka vain ihmettelee, kun viikot vierivät kauheeta vauhtia...


Nina

Loputonta.

Olen shoppaillut lapsille vaatetta viime kuukausina ihan tolkuttomasti. Jotta ette vahingossakaan luule, että pyyhin täällä selluliittisen takamukseni sadan euron seteliin ja käyn sen jälkeen köllöttelemään rahakasan päälle, on puolusteltava ostoksia sillä, että olen myös myynyt aivan tolkuttomasti vaatteita poiskin. Osa on ollut jo pieniä, osa jäämässä pian pieniksi ja osaan olen vain ollut ehkä vähän kyllästynyt. Joitain juttuja olen vain himoinnut, joten olen päättänyt, että kun myyn jotain alta pois, saan hyvällä omalla tunnolla ostaa tilalle uutta. Eli ei, vaikka menoni heikompaa hirvittää, emme ole konkurssissa (kai?) emmekä hautautumassa lastenvaatteiden alle.

No joo, asiaan. Olen reipastunut testaamaan muutamaa ihan uutta merkkiä. Ensinnäkin kiukuttelin eräs päivä niin paljon Kloppiselle (kyllä, äiti on aika aikuinen.), että jo puolilta päivin pyöriskelin megaluokan morkkiksen kanssa. Pussailin, halailin, pyysin anteeksi, äidillä on tänään vähän huono päivä. Sitten eksyin (juu, eksyin, ehdottomasti, vahingossa!) MiniQ:n verkkokauppaan ja huomasin, että Beau Lovesin tuotteet ovat tarjouksessa. 

Silmiin osui viitta... Lienee turha selittää, että viitta on 3,5-vuotiaalle ehkä paras sovittelulahjus ööö never?

Osui ja upposi - huonotuulinen känkkäränkkä mutsi 1 - neverending morkkis 0. Aivan nimittäin harmitti piilottaa lapsen onnellisin ilme koskaan sydämen alle. <3

Viitan lisäksi oli pakko tilata myös collegepaita. Harmikseni Beaun vaatteet ovat nähtävästi todella niukkaa kokoa, sillä tilaamani koko 4 years ei montaa kuukautta Kloppiselle enää mahdu. No, onneksi löytyy vuotta nuorempi käyttäjä, jonka lipastoon tämän kätevästi sujauttaa.

Beau Lovesin lisäksi innostuin tilaamaan Little Rookiesielta muutaman jutun; tuubihuivin kivalla karhu-kuosilla ja leggarit mahtavalla graafisella jääkarhu-kuvioinnilla. Ja koska yritän olla tasapuolinen äiti, niin nämähän ostin puolestaan Jäpikälle. 

Myös vanhat asusteet ovat saaneet muuttaa uusiin koteihin uusien tieltä. Esimerkiksi moni pipo oli jäänyt liian pieneksi, joten shoppaillut uusia isompia tilalle muun muassa Gugguulta ja Mini Rodinilta. Näiltä tutuilta ja turvallisilta. <3 Mintun pipon kaveriksi odottelen vielä saapuvaksi minttua tuubihuivia ja Rodinin basic-pipon tilasin myös harmaana.

Pakko sanoa, että materialistinen ja pinnallinen äiti on ihan kauhean ihastuksissaan, kun lasten kaapit pursuavat kaikkea ihanaa ja uutta. Hypisteltävää hullulle. Esimerkiksi kesälle on valmiina jo kaikkea kivaa niin paljon, että niistä saisi luotua ihan oman postauksensa.

...hhmmmm? ;)

Nina

Se on shoppailu, mikä piristää!

Päätin lähteä eilen shoppailemaan yksin, pitkästä aikaa. Se on aivan superihana tapa irtautua hetkeksi arjesta ja antaa katseen vain vaeltaa kaikessa ihanassa... Aijai.

Ikävä kyllä näitä shoppailuhetkiä ei voi ujuttaa aivan joka viikkoon, sillä useimmiten jotain tarttuu myös haaviin ja valuutta vaihtaa omistajaa. Tällä kertaa päädyin ostamaan kaikkea yksinkertaista ja tarpeellista vaatetta, vain itselleni, sillä muuten tulee osteltua lähinnä vain lapsille. Lisäksi pyörähdin Loviisan Aitassa. Sieltä mukaan lähti Riviera Maisonin Kids-naulakko, jota tosin sieltä pääasiassa lähdinkin ostamaan. Täytyyhän lasten kuraisilla ulkovaatteilla olla arvoisensa naulakko.

Parin tunnin reissu teki äärimmäisen gutaa ja palasin entistä ehompana takaisin. Ja arvatkaa mitä, en harhaillut suru puserossa kertaakaan vauvanvaateosastoilla, vaan oikeasti ostin vaatteita itselleni sillä mentaliteetilla, että hittojee, nämähän mahtuvat minulle vielä parin kuukauden päästä! Kerran vilkaisin yhtä pientä vaatetta, mutta sitäkin katsoin tyyliin, onpa kiva, tällaisen voisin joskus ostaa. Ja that's it. Ei surkuttelua, ei niiskuttelua, vaan järkiperäistä ja positiivista ajattelua. Satsaamista minuun itseeni, siis tärkeimpään mahdolliseen kohteeseen.

Pahin alakulo, tai oikeastaan koko alakulo, on aika lailla jo tiessään. Nyt kävi näin, vauvaa ei tulekaan, mutta se ei kaada maailmaa ja olen asian kanssa sinut. Varmasti, jos oikein keskenmenoa miettisin ja puntaroisin, saisin aikaan loputtoman surkuttelukierteen. Olen kuitenkin päättänyt olla positiivinen, keskittyä kaikkeen hyvään, uskoa kaikkeen hyvään, olla toiveikas. Elämäni on näinkin oikein hyvä ja tunnen suurta onnea kaikesta, mitä minulla jo on. <3

Esimerkiksi sekin, etten joudukaan olemaan selvinpäin ystäväni tulevissa yllätysbileissä, voi olla piristävää. Paikalla on paljon vanhoja kavereita ja on aivan mahtavaa voida juhlia heidän kanssaan pit-käs-tä aikaa. Kunnolla. Ei sillä ettäkö raskaana ollessa se olisi ollut jotenkin merkittävästi kurjempaa, mutta kamoon, let's face the facts: humalaisia jaksaa huomattavasti paremmin itsekin humaltuneena. Lisäksi sitä jaksaa valvoa yli kympin uutisten. Voi syödä mitä vaan. Voi juoda mitä vaan - VIRN. Eikä tarvii olla juoppokuski! Ha!

Että sellaisia selviytymiskeinoja ja positiivisuuspärähdyksiä meikämannekiinilla. Elämä voittaa. <3

Noin vakavasti ottaen olisi kyllä kiinnostavaa kuulla, onko jollain ruudun sielläpuolen kokemusta keskenmenosta? Miten te selvisitte? Pääsittekö yli helposti vai ottiko enemmän aikaa?

Rentouttavaa pääsiäistä teille!


Nina

Ihania Papuja ja Popuja!

Lastenvaatejuttuja pukkaa, mutta minkäs minä itselleni mahdan...

Viime lauantaina tuli myyntiin Papun kevätuutuuksia ja kyllä sieltä osteltavaa jälleen löytyi. Tällä kertaa ostin vaatekappaleita vain Kloppiselle:

Ihastuin kovin myös Papun Kaveri- ja Uni-tyynyihin. Vähänkö ne olisivat söpöjä vaikkapa... pinnasängyssä! Iiks <3

Papujen kuvat lainattu Weecosin verkkokaupasta.

Pinnasängystä puheenollen, olen viikonloppuna miettinyt Jäpikän sänkyostoksia sekä niinkin relevanttia juttua kuin että mihin sijoittaisin pinnasängyn. Siis jos kaikki nyt menee hyvin ja Bebe sieltä tulla tupsahtaa.

Voi kun vauvat muuten vain tulla tupsahtaisivat. Tai haikarat toisivat ne, niin kuin lastensadut opettivat. Tieto lisää tuskaa.

No paljastetaan nyt sekin, että saatoin ehkä vähän katsoa Popupshopin uutuuksia viikonloppuna sillä silmällä, että olisiko ihanista vaatteista myös pieniä kokoja saatavilla. Järki kuitenkin löi tunteet kanveesiin ja tilasin muutaman vaatekappaleen vain jo olemassaoleville lapsille. :D Jos Kloppinen sai uusia Papuja, sai nämä uudet Poput puolestaan Jäpikkä.

Kuvat lainattu pikkuOtuksen verkkokaupasta.

Tuo jumppis olisi vauvalla niiiiiiiiiin söpö! <3

Mutta katsotaan näitä sitten myöhempänä.

Koska te olette muuten ostaneet ensimmäisiä vauvanvaatteita positiivisen raskaustestin jälkeen?

Mukavaa alkavaa viikkoa :)


Nina

Droppeja satelee!

Olisinko ikinä arvannut pötsi pystyssä, että minä tulen olemaan just sellainen lastenvaatehullu, joka istuu kuin tatti paikoillaan läppärin ääressä, kun lastenvaatevalmistajan uutuudet tulevat myyntiin?

Olisin. Olen aina rakastanut vaatteita ja muotia, ja ollut enemmän tai vähemmän kiinnostunut niistä. Ei ole ollut yllätys, että vaaterakkauteni paisuu myös lastenvaaterakkaudeksi.

Olisinko kuitenkaan ikinä arvannut, että shoppailu on kaikkea muuta kuin rentouttavaa aamupäivä-huvitusta? Että ennen h-hetkeä hion strategiaani viikkotolkulla kuinka saada kaikki haluamani. Että ennen h-hetkeä olen kirjoittanut lukuisia ostoslistoja, harkinnut kokoja, harkinnut värejä, miettinyt asukokonaisuuksia. Olisinko silloin arvannut, että ostoshetkellä rynnistän verkkokauppaan kymmenien tuhansien muiden kera ja istun sormet ristissä toivoen ettei saitit kaadu kaaoksessa. Että ostosten teko aiheuttaa korkeahkoa verenpainetta, käsien tärinää ja happivajetta aivoissa, kun henkeä pidätellen odotan kassalle pääsyä nähdäkseni sainko kaiken haluamani vai vietiinkö jotain jo ostoskorista. Olisinko arvannut, että tähän hypetykseen vaikuttaa aivan satavarmasti maanisten mammojen kiherrys facebook-saiteilla?

No en tosiaan olisi.

Mutta näin kävi. Minä olin yksi heistä, joiden aamupäivä kului eilen Gugguun verkkokaupassa ja tänään Rodinin jälleenmyyjien verkkokaupassa. Vaikka olin myynyt paljon pieniä vaatteita tietoisesti säästääkseni näille droppipäiville, voin kertoa että kyllä rahakin katosi tililtä varsin vauhdikkaasti. Enkä todellakaan ostanut kaikkea haluamaani, vaan tein karsintaa ostoslistaan, että mitkä asiat ovat ns. pakko saada -juttuja. Loppuja ostelen sitten pikkuhiljaa pitkin kevättä, kun taloustilanteeni tästä taas kohenee.

Poikien vaatekaapit saavat herkullista täytettä Gugguun mintuista trikoopantseista, leggareista, hihattomista ja t-paidoista. Arvelin mintun värin olevan "the juttu", joten keskityin itsekin ostamaan sitä nyt ja muita värejä vasta myöhemmin. "Strategia" osui nappiin, sillä juuri nämä värit katosivat jälleen minuuteissa verkkokaupoista. Hullua, mitä? :D

Onneksi sentään Rodineita voi tilata niin, että hengittää samalla. Ne eivät tunnu loppuvan aivan parissa minuutissa, vaan ehdin jopa hetken vertailla, että mistä tilata. Kloppiselle on tulossa miekkavalas-leggarit ja fisu-uikkarit (iiiiiiks, nää on niin söpöt, tuu jo kesä! <3) ja Jäpikälle ihana delfiinishortsihaalari, joka sopii varmaan loistavasti kesällä keltaisen Gugguun lippiksen kanssa yksiin! <3

Taisin täälläkin mainita Rodinin drop1:n aikaan, että onneksi suurin osa haluamistani jutuista tuli jo ja loppukevään pääsen halvemmalla. As if, kyllä vain löytyi osteltavaa nytkin! Ja vielä odottelen ainakin pelikaani-kuosia ja myös niitä basic-vaatteita.

Ja eipä muuten sovi unohtaa, että tulematta on vielä suurin osa haluamistani Popupshopin uutuuksistakin... Apua. Yksi uutuus meiltä jo löytyy, nimittäin tämä Leijona-jumppis. Tämä oli tarkoitus tulla Jäpikälle, mutta jumppis olikin sen verran pitkä koossa 2-3, että se sopii vielä loistavasti Kloppisellekin. Ja roikkuu kivasti haaroista. ;) Olen todella tykästynyt Popupshopin vaatteisiin, niissä on jotain coolia asennetta ja ne ovat laadultaan loistavia - kestävät hyvänä pesusta toiseen. Kissaeläimet! <3 

Onnea on mies, joka tässä lastenvaatedroppien keskellä kannustaa ostamaan (etten jää märehtimään ja pian ilman ja sitten harmittaa) ja vieläpä ilahduttaa keskellä arkea. Minä nimittäin ihastuin aikanaan Muumitalo-kuppiin, märehdin aikani että ostanko vai enkö, jäin lopulta ilman ja harmittelin. Tuttu kuvio, taas. No, Ukkokulta oli bongannut kupin eräästä kaupasta työreissullansa ja toi sen yllätystuliaisena. Ihana mies. <3

Kuvankauniina kuvausrekvisiittana kypsymässä olevat avokadot. :D

Löytyykö sieltä ruudun takaa lastenvaatteisiin vaarallisesti hurahtaneita vai oletteko sitä mieltä, että tämä on sekoilua isolla S:llä? :)

Viikonloppuja!


Nina

Vähäsanainen.

Se olen ollut tällä viikolla. Päällimmäiseksi siksi, että otsassa on kasvanut vallattoman kokoinen kärpässieni. Meillä nimittäin hajosi auto. Eikä siinäkään vielä kaikki, se hajosi satojen kilsojen päähän kotiamme. Viikonloppureissumme Ukkokullan kanssa sai siis aivan uudenlaisen twistin miettiessämme, että 1) miten helvetissä pääsemme kotiin ja 2) miten helvetissä saamme haettua lapset kotiin. Säästöt ovat huvenneet siis ärsyttävästi autoremonttiin ja vuokra-autoon. Jälkimmäinen maksoi meille yli 300 euroa - voi kun auto olisi hajonnut kotikaupunkimme liepeille, niin olisimme säästäneet edes tämän...

No, se siitä. Olen minä tällä viikolla tehnyt jotain muutakin kuin heittänyt kirveet kaivoon.

Olen tehnyt poikien kanssa lumiukon:

Olen kadehtinut Kollin helppoa elämää. Se vaan on ja se on kaikkien mielestä ylisöpöä. Kokeilepa itte samaa - makaa päivä sohvalla tekemättä mitään. Ei oo muuten kenenkään mielestä edes söpöä.

Olen imenyt energiaa auringosta, tuosta ihanaisesta valoilmiöstä, sekä syömällä terveellisiä juttuja. 



Laittanut eteiseen maton, ihastellut sen luomaa valoisuutta pimeässä tilassa ja ihmetellyt miten Kolli voi saada maton kanssa sellaiset seköpääraivarit aikaiseksi. Kissan leikiksikin sitä kai kutsutaan... Onneksi matto ei maksanut kuin 34,90 € Hobby Hallissa, joten leikki puolestani jatkukoon.

Lisäksi tilasin ihanan Gugguun uutuuksia, aika hillitysti tosin, kiitos autoremontin. Pojat saivat mintut hupparit mustilla vetoketjuilla ja Kloppinen lisäksi myös mustat collegeshortsit beigellä narulla. Olen muuten ihan ihastunut näihin shortseihin ja niitä aionkin tilata ehdottomasti lisää, kunhan rahatilanne antaa periksi. <3

Gugguun suosio sen kun kasvaa. Mallisto julkaistiin klo 12 ja itse tein tilaukseni kutakuinkin juurikin silloin. Sain mitä halusin, mutta klo 12.19 varastosaldot näyttivät jo tältä:

 

Aika mahotonta!

Onneksi viikonloppu on aivan käsillä.

Kuulemisiin <3

Nina

Minusta on tullut rodinisti.

Hitaasti, salakavalasti, meille on ilmestynyt ihan kunnon läjä Mini Rodinia. Ennen ajattelin pitkään, että vaatteet ovat ihan jäätäviä. Kaikki paitsi se ihanista ihanin pandatoppahaalari. <3

Sitten jotain tapahtui, yhtäkkiä ihan helvetin rumista printeistä tuli ihan helvetin makeita. Niitä oli pakko saada, joitain ns. herkkuja isollakin rahalla. Ja nyt niitä on ihan läjäksi asti?

Ulkovaatteista Jäpikkä omistaa Rodinia pandahaalarin ja tummansinisen picon verran. Kloppisella taas on ihana pandatalviparka, tummansininen pico ja musta pico.

Jäpikältä löytyy muutama collegepaita, muutamat leggarit, t-paita ja hihaton.

Kloppisen kaapista löytyy muutama trikoopaita, muutamat leggarit sekä yhdet collegehousut. 

Kloppisen vauva-aikana olin kova tyttö hamstraamaan isompia kokoja. Siinä olen muuttunut paljon ja jemmakaapista löytyy tasan neljä vaatekappaletta: kesäksi t-paita, kettucolleget koossa isompana, voimamiehet koossa isompana ja pellekallot. <3

Niin paljon kuin Mini Rodini onkin ihastuttanut, löytyy merkiltä joka sormelle kuosi, jota en kotiuttaisi mistään hinnasta. Siinä ehkä piileekin merkin the juttu - huomiota herättäviä, kantaaottavia kuoseja, jotka jakavat mielipiteitä.

Tänään julkaistiin kevät/kesä-malliston "See you later alligator!" eka droppi ja luonnollisesti merkkiin hurahtaneet mammat kaatoivat verkkokauppoja toisensa perään ryntäyksellään... :D

 

...ja toisessa verkkokaupassa:

 

Vaikka tuskenhikeä ehti vähän pukata, taisin saada kaiken mitä halusinkin. Eka droppi ei tullut kovin halvaksi, sillä tässä satsissa olivat juuri ne kaikki jutut, joihin ihastuin ja jotka halusin ostaa. Molemmille pojille tilasin beiget picotakit, Jäpikälle kala-collegen ja Kloppiselle kala-shortsit sekä kartta-kuosin hihattoman. Ohut-vuorinen musta picotakkikin vähän houkutteli, mutta sitten veri alkoi taas kiertää aivoissa ja jätin sen tilaamatta.

Mutta olipahan kiva droppi! <3 Seuraavat toivottavasti tulevat paaaaaaaljon halvemmaksi...

Mini Rodini - hot or not? Tilasitteko te jotain uutuuksia?


Nina

Talvivaatteiden parhaat

Tämä Mini Rodinin suloinen pandahaalari on kyllä vailla vertaa ja se on ehdottomasti yksi lemppareistani lastenvaatekaapissa. Söpömpää haalaria saa hakea ja vaikka se ei ole teknisiltä ominaisuuksiltaan markkinoiden paras, on se minusta markkinoiden yksi lämpimimmistä haalareista!

Tämän postauksen oli tarkoitus olla oodi Mini Rodinin pandahaalarille, koska se on vaan niin ihanasöpöparassuloinenihana, mutta jos nyt vähän verrataan tätä muihin haalareihin... Ticket to Heaven, kavereiden kesken vissiin kai Tiksu, on tunnetusti erittäin lämmin haalari enkä käy siitä vastaan väittämään, mutta istuvuus oli se tekijä, miksi meidän Tiksu lähti aika nopeasti kiertoon. Tiksun haalarit ovat ainakin meidän melko hoikahkoille/normaalikokoisille pojille aivan liian leveitä pusseja. Mini Rodinin haalari ei ole yhtä leveä ja lisäksi sitä saa kiristettyä vyötäröltä vähän istuvammaksi. Alle mahtuu loistavasti esimerkiksi villahaalari, kunnon pakkasia varten. Mittasuhteiltaan Tiksussa on minusta pitkä niska-haara ja haara-lahje -mitta on lyhyt, kun taas ainakin tässä postauksen Mini Rodinin haalarissa mittasuhde on toisinpäin: lyhyempi niska-haara ja pidempi haara-lahje. Nämä ovat makuasioita ja kovin riippuvaisia lapsen koosta sekä mallista, mutta minusta Rodinin malli on ainakin meille sopivampi.

Jos välillä on suotavaa hypätä haalareista takkeihin, olen kovasti tykästynyt myös Mini Rodinin talvitakkeihin! Kloppisella on tänä talvena pandaparka (<3 !!) koossa 92/98, joka on toimittanut lähinnä kyläily/kauppatakin virkaa. Ensi kevääksi/syksyksi löysin Kloppiselle mustan kevyesti topatun picon. Ja myönnettäköön, että tuota picoa olen etsinyt aika ahkeraan koko syksyn... ;)

No, takaisin haalareihin. Istuvuudeltaan paras haalari on minusta aivan ylivoimaisesti Molo Kids, joka omaa myös erinomaiset tekniset ominaisuudet kestäen tuulta, vettä ja hyvä nottei tsunameita ja ydinräjähdyksiäkin. Molo Kids ei ole ehkä markkinoiden lämpimin haalari, joten kuvittelisin sen sopivan etelän talviolosuhteisiin parhaiten eli noin alle 10 asteen pakkasiin. Kovemmilla pakkasilla herkästi puen Jäpikän päälle ihanaisen pandahaalarin, koska se vetää pidemmän korren taas nimenomaan kunnon pakkaskeleillä. Kertaakaan eivät ole olleet pojat kylmissään ulkoilun jälkeen, kun on ollut tämä haalari päällä! Ja nythän pandahaalari on meillä käytössä jo toista vuotta... ;)

Summa summarum: minusta paras kombo talveen on Molon ja Mini Rodinin talvihaalarit. Molo on loistavan notkea haalari pienemmille pakkasasteille ja Mini Rodini taas pitää pienet lämpiminä kovemmilla pakkasilla. Ei ihan edullisin yhtälö, mutta minusta paras. 

Ja hei, kattokaa nyt tota pientä pandaa taapertamassa hangessa - onko mitään suloisempaa? <3

(Ei ole.)

Mitä te olette mieltä, riittääkö yksi haalari vai tarvitaanko useampi? 


Nina