Löytöjä.

Pahoittelen tätä kiirettä, etten kertakaikkiaan ehdi postailla mitään. Toisaalta jos minulla sattuukin olemaan hetki, niin pääni lyö totaalisen tyhjää - en tiedä mistä kirjoittaa. Että kaipa tämä pakollinen taukoilu bloggailusta on siis ihan hyvästä. 

Meillä on muutto siis käynnissä, koti on täynnä muuttolaatikoita ja ahdistavan epäsiisti. Ja se postaus tästä kodista... No, jää tekemättä. Laitan aasinhatun ja menen nurkkaan häpeämään suuria lupauksiani. Totuus on se, että lauantaina ollessani jumpassa Ukkokulta oli alkanut pakata tavaroita ja en sitten kehdannut alkaa purkaa laatikoita vain saadakseni kuvia blogiin. Kaikkea Ukkokulta yrittää ymmärtää, mutta tuo temppu olisi varmaan mennyt jo yli hilseen... :D Joten kotipostaus on tulossa vain uudesta kodista.

Mutta postaus piti väkertää muutamasta löydöstä, joita etsin kuumeisesti ja oksennuksen maku suussa. Ensimmäinen löytö: välikausihaalari. Oletteko kummastelleet, että miten se pinnallinen äiti ei ole käsitellyt kuumaakin kuumempaa aihetta, eli välikausivaatetusta, blogissaan? No, tässä se tulee. Pää on mietitty kuta kuinkin puhki siitä, että mitä puetaan Kloppisen päälle, kun kevätaurinko alkaa lämmittää. Nyt talvellahan Kloppisella on ollut kaksikin Molo Kidsin talvihaalaria, joihin olen ollut todella tyytyväinen. Ne ovat olleet käytännöllisiä, kestäviä, lämpimiä ja niiden ihanaa ulkonäköä on moni kehaissut. No, arvatkaa vaan, minkä merkin välikausihaalaria minä aloin sitten harkita...?

Molo Kids Polly -haalari löytyi käytettynä huuto.netistä ja lähes uudenveroisessa kunnossa! Kuva on taas kerran ehkä maailman surkein otos, eikä se anna oikeutta tuolle ihanalle haalarille ollenkaan. Musta väri saattaa jonkun mielestä olla masentava ja tylsä, mutta se on minusta vain ainoastaan hyvä asia - eipä näy kaikki tahrat. Ja väriä kokonaisuuteen tuo kaapissa olevat Tretornin Muumi-kumpparit. Pirtsakan väristä keväthattuakin pitäisi etsiskellä. 

Sitten se toinen löytö. Täällä bloginkin puolella angstasin kuinka äärettömän vaikeaa on löytää oikeanlaista, mielikuvissani olevaa pitsiä hääaskarteluihin. No, etsiminen on nyt ohi - pitsit löytyivät sekä kutsuihin että paikkakortteihin. Ja vieläpä paikasta, josta en ikinä olisi uskonut niiden löytyvän: kangaskauppa Jätti-Rätistä. Ajattelin, että tämä kangaskauppa myy vain jotain kammottavia kangasriepuja 90-luvulta eikä siellä ole pitseistä tietoakaan, mutta väärässä olin. Taitaa olla Turun seudun paras pitsinauha valikoima juurikin tuossa liikkeessä. Että jos joku askartelija tai tuleva morsmaikku täältä huudeilta pitsinauhaa etsii, niin Jätti-Rättiin hop!

Pitsinauha kutsuun:

Ja pitsinauha paikkakortteihin:

Seuraavaksi pitäisi alkaa etsiä pieniä timantteja ja helmiä liimattavaksi tuohon pitsiin. Glamouria vintage-henkeä haetaan siis. Niin ja tietysti se pahvikin olisi kätevä olla, mihin liimata. Ja sitten pitäisi tietysti myös miettiä kutsun tekstiä. Ja lähettääkin ne kutsut. Hääahdistus nostaa muuten päätänsä päivä päivältä enemmän. Apua.

Oletteko muuten huomanneet, että fitness ja treenaaminen ovat tämän päivän sana? Tuntuu, että jokainen blogi tursuaa dieetti-tavaraa ja laihdutusunelmia, Facebook-statuksista puhumattakaan. Jotenkin tämä kuntoiluinnostus ja elämäntaparemontointi ovat pinnalla enemmän kuin aikaisempina keväinä. Vai luulenko vain? Ja tämähän ei missään nimessä ole huono asia. Itseä ainakin kyseiset asiat kiinnostavat ja jotain samankaltaista remonttia sekä innostusta on täälläkin. Tai yritys on ainakin kova. No, viikonloppuna herkuteltiin kyllä siihen malliin, että superdieetti-Jutta itkisi verta. Tää on tämmöstä, eik je. ;)

Me jatketaan nyt muuttohommia ja vähän remppahommiakin - kuullaan taas!


Nina