perjantai 3. toukokuuta 2013

Vappupalloton postaus.

Olettehan te nähneet jo tarpeeksi vappupallojen kuvia blogeissa? Että minun ei enää tarvitsisi niitä meidän pallosia kuvailla. (Kyllä, meidänkin pojat saivat pallonsa, jos joku nyrppis siellä nyt kummastelee, että mitä helvettiä, eikö me ostettu meidän pojille taivahan talikynttilät ollenkaan vappupalloja????!!!!!) 

No, jos sen verran siitä työväenjuhlasta kuitenkin, että vappuna tuli syötyä hieman superdieetin ohjeiden ohi ja nyt on aivan kammottava morkkis. Etenkin kun noin viikko sitten pidin tankkauspäivän Fitfarmin ohjeiden mukaan ja paino lähti ihan käsittämättömän hienoon laskuun - vapunpäivänä puntari näytti 59,3 kg. Tai sitten siinä rakkineessa oli jokin syntax error. No, minähän en vappuani vietä, jos en saa perinteistä munkkia ja hattarapussukkaa, joten eivät ne tänäkään vuonna jääneet syömättä. Puntari näytti eilen torstaina 60,1 kg ja tänään 60,0 kg. Huoh. Tuntuu, että kaikki kova duuni on mennyt ihan hukkaan. Sitä miettii, että oliko se hattara tämän arvoista. No, oli se. Dieetin vika viikko pyörähtää käyntiin ensi viikolla ja olen jotenkin ihan hukassa. Ei ohjeita? Mitä minä sitten syön? Apua apua. Luulenpa siis, että otan sen Superdieetti extran tähän vielä jatkoksi. 

Tiedättekös, olen saanut rahkan maistumaan ihan loistavasti, kun olen lisännyt yhden purkin joukkoon muutaman tipan Stevia-makeutusainetta. Kuulemma ihan sallittuakin vielä. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että kaiken maailman keinotekoiset makeutusaineet eivät tasan tarkkaan ole ihmiselle hyväksi (käsittääkseni nehän ovat jossain päin maailmaa kiellettyjäkin...?), vaan mieluummin makeuttajana käytän ihan perussokeria, luonnon omaa makeuttajaa. Stevia sen sijaan on varmasti erinomainen sokerin sijaan, onhan sekin luonnollinen tuote. 

 

Ai niin, olenkos muuten muistanut hypettää muutamia välikausivaatehankintojani? Tämä pinnallinen äiti nimittäin hyppeli tasajalkaa, kun Polarn O Pyretin paketti saapui Postista. Tilasin Kloppiselle kevääksi (ja ehkä myös syksyksi) takin ja siihen sopivan raidallisen pipon. Otin takin kooksi 86 cm, sillä olen kuullut ja itsekin huomannut, että Pop:in kuteet ovat hieman reilua mitoitusta. Ja niin oli tälläkin kertaa: 86 senttinen esikoispoikani oli takkiin snadisti liian pieni. Ei häiritsevästi, ei niin etteikö sitä voisi käyttää. Mutta kasvuvaraa on ja uskonkin, että tuo ihana takki menee ihan varmasti syksylläkin. Kloppinen näytti nuo vaatteet päällä niin isolta pojalta, että tekipä melkein mieli kyynelehtiä hetki... 


Jäpikälle oli jäljellä Kloppiselta yksi vk-haalari, mutta kun näin tämän sinisen starba-haalarin Prismassa, en voinut olla ostamatta. Miten voikaan olla ihmisen mieli NÄIN heikko? Mätsäävät tumput oli tietty PAKKO saada, vaikkei ollut minkään sortin tarvetta.


Vielä pitäisi ostaa Kloppiselle parit kengät. Toiset hienosteluun ja toiset ulkona rymyämiseen. Lisäksi pitäisi katsastaa, että ovatko aikanaan ostamani Muumi-kumisaappaat aivan liian isot ja pitääkö kumpparitkin ostaa pienemmässä koossa. Kloppisen jalka tuntuu niin mahdottoman pikkuruiselta. Eilen mittanauhalla saatiin senttejä noin 12. Toki poika on muutenkin mittasuhteiltaan aika siro, vaikkei olekaan kokoisiaan pienempi ollenkaan, vaan ihan "normaalin" kokoinen taapero.

Uutta kosmetiikkaakin on vessan hyllylle ilmestynyt. Luomiväriä, johon olin kyllä hieman pettynyt. Väri on todella kovaa eikä siis levity yhtä kauniisti kuin vaikka tämä Isadoran ihanuus, jota sen sijaan voin suositella erittäin suuresti! Geelikynsiä ei ole huvittanut tehdä, eikä siihen hommaan ole ollut aikaakaan, joten päivittelen muutamaa kynsilakkasävyä valikoimaani. Uusia siveltimiäkin olen kaipaillut jo ties kuinka pitkään, joten niitäkin ostin koko sarjan.



Ja jotta tästäkin postauksesta saadaan äärimmäisen sekava, niin kerrotaanpa hääsuunnitelmista sen verran, että tiistaina haimme esteettömyystodistuksia ja saimme vihkiraamattummekin jo kotiin! <3 Tosin nyt saa olla tarkkana, ettei Kloppinen Jäpikän kuolanäppien avustuksella revi sitä eeppistä kirjaa aivan riekaleiksi ennen hääjuhlaa. Aikaa kun nimittäin on. Lisäksi nyt pitäisi varata matka Tallinnaan shoppailu- ja alkonhakureissulle, suunnitella sitä juomaostoslistaa ja myös soitella papin sekä kanttorin perään. Alle kolme kuukautta isoon päivään, ei hitsi!

Mukavaa viikonloppua! <3


Nina

Ei kommentteja: