Kouluhommien lomassa.

Tämä viikko on mennyt vahvasti koulujuttujen parissa ja paljon olen saanut pahaa aikaiseksikin. Tekeminen ei toki siihen lopu, vaan itseasiassa tahti taitanee vain kiihtyä. Blogissa minua ei ole siis pahemmin näkynyt, mutta olen vähän kaavaillut, että jatkossa postauksia satelisi rutkasti ahkerammin... Siitä lisää lopussa. ;)

Koulutehtävät on mahdollistanut poikien loistavat, pitkät päikkärit yhtäaikaisesti vielä jopa. Kun unta riittää joskus jopa 2,5 tunniksi, on siinä ajassa jo ihan oikeasti mahdollista saada jotain tehtyäkin. Mitään sluibailu-hetkiä ei kyllä päivään pahemmin mahdu, mutta jotenkin olen nauttinut koulujuttujenkin tekemisestä. Etenkin sen opparin, sillä aihe on minusta aika kutkuttavan mielenkiintoinen. Toivottavasti siitä tulee yhtä hyvä kuin miltä nyt tuntuu.

Jäpikästä on kehkeytynyt aikamoinen kävelijä! Ja todella nopeasti vieläpä. Hän mennä kävelee jo pitkiäkin matkoja, hän saattaa kääntyä yhtäkkiä toiseen suuntaan ja joskus hän saattaa tanssia seisoaltaan. Tuntuu ihan mahdottomalta, että meidän pieni kuopus on kaikkea paitsi pieni - osaahan se jo kävellä! Hmph.

Tänään aamulla Jäpikkää herättäessäni tunsin ihan uskomattoman vahvan vauvakaipuu-tuntemuksen. Jäpikkä venytteli yksiosaisessa yöpuvussaan pinnasängyssään ja siitä näystä tuli melko kummallinen fiilis, että voi eiiiihh, jos ei meille enää tulisikaan uutta vauvaa... Kolmannesta lapsesta on kyllä käyty keskustelua ja aikamoisen vauvakuumeen kourissakin tuli piehtaroitua vielä jokin aika sitten. Tästä pitänee ehkä kirjoitella ihan oma postauksensa, sillä sekopäisiä ajatuksia riittää vaikka muille jakaa. Onneksi (?) pahin vauvakuume on kuitenkin laantunut.

En häpeäkseni muista, että mitä olen viimeksi Jäpikän tutittomuus-touhuista tänne kirjoittanut, joten anteeksi mahdollinen toisto. Enihuu, meillä ei enää käytetä tuttia juuri ollenkaan. Kaikille unilaaduille sammahdetaan ilman. Ainoastaan muutamat yölliset itkustamiset on taltutettu tutilla, jos ei hyssyttely ole riittänyt. Tällä viikolla heipat on sanottu myös tuttipulloille ja maito juodaan melko luonnikkaasti nokkamukeista. Eli sangen hyvin on tämä vieroitus, ainakin tähän asti, mennyt.

Tänään on tosin 1-vuotisneuvola, mikä tietää myös niitä surullisen kuuluisia rokotuksia, joten saapa nähdä mitä on tulossa. Jäpikkä on nimittäin nukkunut viimeiset 4 yötä ilman ainuitakaan yöhuutoja. Ihanaa! En edes ole muistanut kuinka gutaa katkeamattomat yöunet voivatkaan tehdä... Mutta ne rokotukset. Äh!

Kuten jo alussa kiusoittelin, niin olen tosiaan tässä jo tovin miettinyt erästä toteutusta blogiini. Kyse on nimittäin joulukalenterista, eli jokaiselle päivälle olisi tulossa oma postauksensa, oma juttunsa tai paljastuksensa. Ehkäpä jokin arvontakin.

Miltä kuulostaa, olisiko kiva? Toteutukseen vai ei?


Nina