Joulukalenteri sen sijaan ei tainnut ollakaan mikään hitti? Ei se mitään - on kai kyseessä aika kulunut ja käytetty idea. Joka kyllä siltikin uppoaa ihmisiin vuodesta toiseen, eipä siinä. Jätetään se nyt kuitenkin toteuttamatta. Olen kuitenkin ehtinyt suunnitella kaikenlaisia postauksia, joten yritän kuitenkin toteutella niitä ahkerasti pitkin joulukuuta.
Käy se näinkin, vai mitä? ;)
Ensimmäisen joulukalenteri-postauksen piti kertoa pikkujoulu-perinteestämme, mutta eipä hätää - postaus tulee silti! Meidän perheessämme on nimittäin joitakin mukavia pikkujouluperinteitä, joista haluan pitää kiinni. Tärkeimpänä on kokoontua kimppaan ensimmäisenä joulukuun viikonloppuna ja luonnollisesti kokoontua etenkin ruokapatojen ääreen. Kun isovanhempani aikanaan vuodesta toiseen valmistivat lipeäkalaa, yökin minä lapsena olohuoneessa jo pelkkää hajua. Ai anteeksi, tuoksua siis. Isovanhempia ei enää ole, mutta perinne pidetään elossa. Ilman lipeäkalaa tosin.
Tänä vuonna pikkujoulupöydässämme oli tarjolla oluessa ja sipulissa marinoitua hirvipaistia perunamuusilla ja raikkaalla salaatilla. Onko kuvia? No, ei ole. Miten kukaan ehtii siinä nälässä, kuolavana leualla, ehtiä kuvaamaan annoksiaan?! Meillä ei ehditty. Mutta no worries, eivät ne annokset ne kovin kauniitakaan olleet... :D Ruokabloggarin uraa on edelleen turhaa harkita.
Jälkiruuaksi oli torttuja sekä riisipuuroa. Lisäksi keittiön kaapissa on vielä korkkaamaton Pandan konvehtirasia. Arvatkaa mitä teen, kun tämä postaus on julkaistu. <3
Toinen perinne liittyneekin ihan täydellisesti suklaisiin. Joka pikkujoulu jokainen saa lahjapussukan, joka on täynnä herkkuja. Poikien pussukoissa oli tänä vuonna rusinoita, omena, muutama pipari ja herra Hakkarainen -ksylitolipastilleja. Kekseliäs isäni, poikien ukki, ostaa ja kasaa pussukat kaikille joka vuosi. <3
Tarkoitus on ollut, että pikkujoulupussukan herkut syötyään ei ole saanut syödä vaikkapa suklaita ennen jouluaattoa. Ihastuttava ajatus, mutta ei ole ehkä käytännössä toiminut oikein kellään. Minulla ainakaan, joka en voi vastustaa niitä Pandan konvehteja...
Vastustaa en voinut muuten Loviisan Aitassa näitä Riviera Maisonin korkeita tuikkuja, joita sai kaksi yhden hinnalla. Ah! Pikkujoululahja minulle itselleni siis. ;)
Onko teillä pikkujouluperinteitä? Vietetäänkö jotenkin vai eikö?
Niitä rännejä työpaikan pikkujouluissa ei lasketa, paitsi jos sinä tai joku muu on munannut itsensä totaalisesti - tarinoita kuullaan ilomielin. ;)
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti