Lokamammojen oma kuukausi on vihdoin täällä! Ja minulla on vain 10 päivää laskettuun! Tässä kuussa saan kapaloidun rakkauden hedelmämme syliini, vaikka miten menisi lasketun ajan yli! Wuhuuuuu! :) <3
Seurailen enemmän ja vähemmän aktiivisesti netin keskustelupalstoja, jonka aiheena ovat – yllätys, yllätys – lokakuussa syntyvät vauvat ja heitä odottavat mammat. Tuntuu niin pahuksen käsittämättömältä, että ensin kirotaan raskausvaivoja ja nyt ensimmäiset lokavauvat ovat jo putkahtaneet maailmaan. Tai ainakin heitä kuumeisesti odotellaan jo syntyviksi – jokainen, pienikin, kiputuntemus tai märkä läikkä alushousuissa saa koko foorumin sekaisin. Voi että, nyt se lokakuu on täällä. Jotenkin niin vaikeaa uskoakaan, juuri aivan hetki sitten hihittelimme ukkokullan kanssa, että laskettuun aikaan on 130 päivää.
Tänään on ollut mukava päivä, täydellisen rento sunnuntai. Viime yönä muutama supistus piti kuorsauksen ohella hereillä ja aamulla sain herätä molempien ihanuuksien siivittämänä, mutta muuten olen voinut hyvin. Kävimme ukkokullan tekemässä jopa tunnin mittaisen kävelylenkin raikkaassa syyssäässä, ihanan värikkäiden vaahteralehtien seassa. Kipuilua ei ollut läheskään niin paljon kuin viimeksi, vaikka tosin vatsani oli kivikova koko lenkin ja välillä tunsin kipujakin. Vihlontaa sen sijaan oli paljon vähemmän. Tuntui todella hyvältä, ah ja oh. <3
Sytytin äsken pimenevään syysiltaan kynttilöitä ja ukkokulta laittoi saunan päälle. Tänään on mukava päivä.
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti