lauantai 1. lokakuuta 2011

Toiveunta.

Olen miljoona kertaa kironnut huonoja yöuniani ja hereilläolo alkaa pikkuhiljaa muuttua kiukuksi ja turhautumiseksi. Ihan ensin manaan kaikki helvetin himokalliit kuorsauksen estovälineet, joita apteekki kehtaa myydä: vaahto on ihan yhtä tyhjän kanssa (en muista merkkiä), samoiten sellainen "nenänvenyttäjä" eli muovinen härpäke, joka venyttää sieraimia ja kuulemma helpottaa hengittämistä. Tämä muovihärpäke oli uusin ostos ja maksoi 15 euroa. Luonnollisesti se ei myöskään toiminut paskan vertaa, mutta sainpa ainakin yhtenä iltana maukkaat naurut, kun mieheni näytti sonnin ja nyrkkeilijä Muhammad Alin risteytykseltä.

Itku pitkästä ilosta kävi tosin jälleen toteen, kun ukkokultani alkoi lähes heti availla äänihuuliaan nukahtamisensa jälkeen. Hassunnäköinen mies ei enää paljon naurattanut.

Sitten kun vihdoin ja viimein saan unta, näen unta raskaudesta ja synnytyksestä. Moni naispuolinen on kertonut, että on raskauden aikana nähnyt mitä eriskummallisimpia unia. Niin kai minäkin, mutta muistan elävästi vain pari: toisessa annan selkään naapurille, joka on tunkenut lapseni naamaan suklaamunan ja toisessa nostan vastasyntyneen (sekä hämmästyttävän kauniin) lapseni lattialle seisomaan ja sanon hänelle, että odota hetki siinä, niin äiti pukee vielä päällensä.

Viime viikkoina unet ovat käsitelleet aidon tuntuisesti synnytyksen alkamista. Yhdessä unessa minulta meni lapsivedet ja kun kesken unien heräsin, olin aivan sekaisin, että oliko minulla todella mennyt vedet ja voinko minä nyt jatkaa unia vai pitäisikö lähteä synnärille. Viime yönä näin unta, että olin neuvolassa ja jouduin Tyksiin seurantaan, sillä lapsivettäni oli tihkunut hieman ja muutenkin olin alhaalta valmis synnyttämään.

Jälleen herätessäni olin sekaisin kuin seinäkello, että mikä on totta ja mikä unta. Vessassa tutkin pikkuhousujani ja merkkejä lapsivedestä. Ehdin innostua ja ehdin jo suunnitella, että mitä seuraavaksi. Ihan kuin sitä voisi suunnitella.

Ja sitten saan itseni sen verran hereille, että tajuan kaiken olleen unta. Synnytys ei ole käynnistynyt. Nyt pitäisi sitten taas yrittää saada unen päästä kiinni. Ja ukkokulta raakkuu kuorsaten vieressä..............


Nina

Ei kommentteja: