Kynsiaskartelua.

Noin seitsemän kuukauden tauon jälkeen askartelin itselleni geelikynnet. Aikaa kului tuhottomasti, varmaan kolme–neljä tuntia. Tämän ajanjakson aikana poika nukkui, Ukkokulta katsoi elokuvan tallennukselta ja ehdin askartelun ohella vielä kahvittelemaan kaveripariskunnan kanssakin, jolla on noin kolme viikkoa vanhempi poika kuin meillä.

Lopputulema on tämän näköinen ja minä olen kohtalaisen tyytyväinen:

Kynsien tekeminen oli kyllä mahtava idea: sain pitkästä aikaa keskittyä rakastamaani pikkunäpertelyyn ja muutenkin aika tuntui tauolta kaikesta, vaikka poika nukkui noin kahden metrin päästä minusta. Kotona oleilu ei erityisesti kannusta meikkaamaan muuten vaan ja näyttämään hehkeältä, joten huolitellut kynnet piristivät ja tekivät kauniimman olon.

Mikä siinä muuten onkin, että vauvan saaminen todella tekee suttuisamman olemuksen? Hiki haisee, vaikka olisit kainaloon valellut dieseliä ja tukka on takussa, vaikka olisit sille tehnyt mitä suihkun jälkeen. Vatsa on kiinteytynyt mahtavan nopeasti, mutta toki tuossa lanteilla roikkuu löysä vararengas, joka ei pinnalla pidä. Palautuukohan lantio enää ikinä entiselleen vai joudunko hyvästelemään rakkaat farkkuni ikiajoiksi?


Nina