No, superdieetti Jutan kanssa jatkuu aina vaan. Viikko kolme on meneillään ja tähän mennessä kiloja on lähtenyt 1,4 kg puntarin näyttäessä lukemaa 60,6 kg. Tavoitteeksi tälle kuudelle viikolle asetin 59 kg - toivottavasti pääsen takaisin vanhalle kunnon kymmenelle. :) Puolessa välissä dieettiä ajattelin mittailla itseäni ja katsoa, että onko tapahtunut jotain muutosta. Syömiset ovat menneet aika pilkkua viilaten, mutta liikunta kyllä jää vähäisemmäksi kuin mitä pitäisi. Vaan eipä mahda mitään, en ota tästä sen suurempaa ahdistusta.
Aikaa vie muuten ihan hirvittävästi tämä syömisen suunnittelu ja teko. Kokkaamisesta on tullut päivittäinen juttu. Aina on jotain, mitä pitää keittää tai valmistaa. Alussa dieettisafkat ahdistivat ja ihan tosissani mietin jo ensimmäisenä päivänä, että mitä helvettiä tästä tulee. Rahka ja vehnäleseet nimittäin aiheuttivat sellaisenkin puklurefleksin että! Eikä siihen auttanut se, että jätin rahkan syömisen minimiin ja söin vaikkapa raejuustoa. Se vähäkin rahka nimittäin tökki. Mutta niin vain sitä tottuu kaikkeen sellaiseenkin, jota kohtaan on alussa todella epäluuloinen. Nykyään vehnäleseet uppoavat helposti mehukeiton kanssa, rahka menee ihan kohtalaisesti alas mustikoiden kanssa ja marjat muutenkin maistuvat hyvin.
Se ainakin tässä dieettaillessa on tullut opittua, että se paino ei näköjään suuremmin laske, jos ei laita ruokavaliota uusiksi. Pelkkä liikunta ei ainakaan minun kohdallani enää auttanut, vaan paino junnasi paikoillaan koko alkuvuoden. Vasta nyt paino on alkanut tippua, kun olen aloittanut superdieetin. Eli katsonut mitä suuhuni laitan. Ja toivottavasti jotain remonttia tulee tehtyä ihan pysyvästikin. Ainakin yritän jatkossa syödä enemmän vihanneksia ja marjoja. Ja ylipäätään puhtaita raaka-aineita. Suuremmin en huomaa mitään eroa missään, en energisyydessäni enkä ulkonäössäni, mutta jotenkin sellainen pöhöttynyt turvonnut olo on kadonnut. Ja jumpissa hiki ihan oikeasti lentää. Kirjaimellisesti.
Häähulluuskin alkaa nostaa uhkaavasti päätään. Siis jumanskekka, että tämä aika kulkee siivillä! Eilen pidimme kaasojen kanssa hääpalaveria ja päivän aikataulutus sekä ohjelma alkaisivat olla melkoisen selvät. Vain muutama asia pitää selvittää.
Tämän viikonlopun ehdoton homma olisi hääkutsujen askartelu. Tarvikkeet taitavat olla kasassa, mutta itse teksti on aika lailla suunnittelematta. Fonttejakin pitäisi miettiä. Samoin mahdollista hääinfoa. Jos sellainen nimittäin halutaan tehdä, niin sille pitäisi ostaa jokin normi A4:lta erikoisempi paperi. Ja mitä siihen hääinfoon pitäisi laittaa. Jotain vaikkapa majoituksesta? Sittenhän pitäisi olla jotain selvitettynä majoituksesta? Vaan eipä ole. Voi fuck fuck fuck. Lisäksi muuten tulostimen muste on aivan slut. Niin ja pitäisi koittaa, että onnistuisiko tekstin tulostus suoraan kutsupaperille.
*** Voi kilareiden kilarit! ***
Mutta jotain ihanaa kiiltävää loppuun - tuleva vihkisormukseni:
Ignooratkaa mukuloiden raapimat skrätsit ja naisekkaat sormikarvani, kiitos. <3
*** Mulla-on-Sormus-ihku-kuolen-en-kestä-kilarit! ***
Näihin kuviin ja tunnelmiin toivotan rentouttavaa viikonloppua!
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti