torstai 31. lokakuuta 2013

Toivepostaus: Mitä maksoi meidän häät?

Tätä postausta olen vitkastellut, myönnän! Jotta tämä postaus näkisi koskaan päivänvalon, piti alkaa ynnätä kuitteja ja kuluja yhteen. Ja onhan se lievästi ilmaistuna helvetin pelottava ajatus saada selville, että paljonko sitä rahaa hassattiin menemään yhtä päivää varten.

Jo suunnittelun alussa tajusimme, että jos haluaa saada aikaan unelmoimamme häät, niin rahaa menee aivan äärettömän helposti kymppitonni. Jossain kohtaa tajusimme, ettei se taida edes riittää. Loppumetreillä mieleen hiipi aavistus, ettei edes 15 000 € taida riittää...

Eikä se sitten riittänytkään. Tässä postauksessa erittelen melkoisen tarkasti häämenoja ja olen laskenut menoihin oikeasti IHAN KAIKEN rakkolaastareita ja liimapuikkoja myöten.

Kun kyse on näin suurista summista, kiinnostaa teitä varmaan tietää myös, että mistä tämä järkyttävän suuri summa ilmestyi. Häidemme rahoittajina olivat Ukkokullan kanssa me, minun vanhempani sekä Ukkokullan äiti. Lopulta isäni oli se, joka kustansi asioita eniten. Hänelle se tosin tuntui olevan oikea kunniatehtävä - onhan perinteisesti häiden maksumies juuri morsiamen isä. Lisäksi se, että olen vanhempieni ainut lapsi, oli vanhemmilleni merkityksellistä. He kokisivat lapsensa hääpäivän vain sen yhden kerran - silloin ei siis kitsaltaisi, vaan juhlittaisiin kunnolla.

Ja niin me juhlimme. Olen vanhemmilleni, erityisesti, hirvittävän kiitollinen. Heidän ansiostaan hääpäivämme oli aivan uskomaton. Sellainen, että sen muistaa hamaan tappiin asti.

No, asiaan. Rahaa kului siis seuraavanlaisesti:

* Karkkibuffet (pussit, purkit, kauhat, teline ja karkit) 296,26 €


* Koristelu (kehykset, maljakot, pitsiliinat, kakunkoriste, tuikut, lyhdyt, teltta, lautasliinat, juuttikangas, ilmapallot yms)   911,30 €

* Kukat 449 €

 


 


* Morsiamen hääpuku (puku, korjaus, vannehame, pesetys) 1606,90 €

* Morsiamen asusteet (sukkanauha, alusvaatteet, korut, kengät, laukku, sukkahousut yms) 595,55 €

* Sulhasen ja poikien vaatetus sekä asusteet 546,90 €

* Askartelu (kartongit, liimat, korttipohjat, helmet, pitsit, postimerkit, musteet tulostimeen yms.) 398,90 €

* Alkoholin hakureissu Tallinnaan (matkat, hotellit, parkit) 446,71 € - me vietimme samalla myös pienen loman Tallinnassa ja kustansimme reissun myös Ukkokullan pikkusiskoille. Siksi oli näin arvokasta.

* Juomat (limut, alkoholit) 1000,37 €

* Sormukset (vihkari minulle & kihlojen fiksaus kaiverruksineen) 1850 €

 

* Meikit, kampaukset ja kasvohoidot 432 €

* Lahjat avustajille (2xkaaso, 2xbestman & seremoniamestari) 262 €

* Häitä edeltävän yön hotellihuone kaasojen kanssa 123 €

* Hääauto 350 €


* Hääbändi 1100 €

* Hääyöt (2 yötä) sviitissä 1000 €

* Juhlapaikka + ruuat 4715 €


 


* Huomenlahjat 350 €

* Hääpotrettien sekä -juhlan kuvaus 1159 €



* Kiitoskortit postimerkkeineen 108,60 €

Kaikki yhteensä 17701,49 €.

Huh!

Mutta edelleen olen sitä mieltä, että tuo kaikki tehdään vain yhden kerran ja silloin ei sovi paukkuja säästellä (paitsi kirkossa ja hääyönä, HEKO-HEKO!). Asiat pitää tehdä niin, ettei tarvitse jälkikäteen jossitella. Tarkoittaako se sitä, että rahaa pitää laittamaan palamaan näin paljon? No ei tarkoita. Mahtavat juhlat saa ihan satavarmasti halvemmallakin. Mutta me tehtiin asiat näin, rahaa meni näin ja parempia bileitä ei olisi voinut olla.

Halusin vielä lopuksi kirjoittaa pari vinkkiä tuleville morsiammille, että missä minä pihistäisin ja mihin panostaisin:

Pihistäisin:

* Karkkibuffetissa - ostimme karkkia aivan liikaa ja edelleen sitä lojuu kotonamme kymmenien eurojen edestä. Luultavasti osa päätyy lopulta roskiin, sillä ei niitä kukaan syö. Äh.
* Hääpuvussa. Se on päällä kuitenkin vain sen yhden kerran. Ja jälleenmyyntiarvosta on turha kai puhuakaan...
* Boolissa. Meidän juhlissa jäi melkein kokonaan juomatta, joten niilläkin euroilla olisi kannattanut ostaa vaikka pari siiderilavaa lisää.
* Lautasliinoissa. Pitikö niihin hassata 60 € - niihinhän pyyhitään suu?
* Kiitoskorteissa. Ne päätyvät lopulta vain laatikon pohjalle. Ei minun kirjahyllyssä ainakaan ole yhdenkään kaverin hääkuvaa. Ei minulla kyllä ole sitä kirjahyllyäkään... Ainoastaan vanhemmat laittavat kuvan esille ja heille voi erikseen kehittää suurempia kuvia.

Panostaisin:

* Sormukseen. Ostaisin halvemman hääpuvun ja panostaisin ne sataset sormukseen. Se roikkuu sormessa mukana luultavasti/toivottavasti hamaan tappiin saakka.
* Alkoholijuomiin ja ruokiin. Jostain syystä ne jäävät ihmisten mieliin: "niissä häissä oli ihan hiton hyvää ruokaa...", "niissä häissä ei juoma loppunut kesken...".
* Bändiin - se luo vain tunnelman. Ollessaan hyvä siis. Ja meidän häidemme kehutuin asia oli ehdottomasti bändi! Olimme taannoin yksissä häissä, jossa bändin virkaa hoiti vähän pihalla ollut trubaduuri ja meininki ei vain ollut paras mahdollinen. Bändi on aina bändi.


Toivottavasti tämä postaus kaikessa rehellisyydessään oli hyödyllinen. Ja jos jokin jäi mietityttämään, niin kysy pois!


Nina

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hyödyllisestä postauksesta!
Meillä on ensi kesänä aika samankaltainen setti tulossa: vihkiminen Turin tuomiokirkossa, juhlat Wanhassa tallissa ja bändinä Kaapeli.

Olisin tosi ilahtunut jos pystyisit kertomaan mietteitä miten järjestelyt ja yhteistyö juhlapaikassa sujui hääpäivänä ja mitkä olivat kokemukset bändistä? Entäpä ruoka?
Mitä asioita olisi hyvä tietää etukäteen / huomioida?

Kiitos paljon!!

Nina kirjoitti...

Moi ja kiitos kommentista!

Piti hetken oikein miettiä ja muistella, että mites kaikki oikein menikään, kun pirskeitä alkaa olla jo puoli vuotta... :) Ensimmäisenä sanoisin, että hyvin setin olette valinneet. ;)

Juhlapaikan kanssa ei ollut mitään ongelmia, missään asiassa. Itsehän en luonnollisesti juhlapäivänä vaihtanut juuri sanaakaan emännän kanssa, vaan se oli kaasojen, bestmanien ja seremoniamestarin tehtävä. Heiltä en ainakaan ole kuullut, että jokin asia olisi jäänyt kaihertamaan. Ainut asia, minkä äkkiseltään muistin, oli ruokailun aloitus - juhlan alku venahti aavistuksen, ehkä 15 min, kun ruoka ei ollutkaan valmista niin ajoissa, kun sovittiin. Se ei kuulemma juhlaväkeä häirinnyt, mutta itseä kyllä, kun aikataulun tiesi ja mitään odottelua ei pitänyt olla. Ja se 15 min tuntui silloin tosi pitkältä ajalta... :D Lisäksi meillä oli aika kiireinen aikataulu alkuiltaan asti, koska pojille oli varattu lastenhoitaja ja pojat piti päästä viemään nukkumaan ajoissa. Siksi tuo ruokailun viivästyminen ehkä kiristi pantaa hääpäivänä - pelättiin, että meneekö koko aikataulu ihan plörinäksi. Ilman tuota lastenhoitohommaahan tuolla ei olisi ollut mitään väliä. :) Muuten kaikki sujui hyvin ja meillä kohtasi kemiat mahtavasti emännän kanssa. Ymmärrettiin toisiamme, joten suksi luisti.

Ruoka oli aivan fantastista ja sitä on vielä jälkikäteenkin kehuttu kovasti! Menuun pääsi vaikuttamaan paljon itse, mikä oli mahtava juttu. Lopulta menu oli ihan meidän näköinen ja tyylinen.

Bändi oli aivan killeri. Kaapelia ei kai voi hehkuttaa liikaa? Muun muassa Wanhan Tallin emäntä kehui bändiä, että ei parempaa fiilistä ole nähnytkään kuin silloin, kun Kaapeli soittaa. Kaapelille sai esittää rohkeasti biisitoiveita ja esim. valssi, jonka minä tanssin isäni kanssa, oli vähän erikoisempi, mutta jätkät silti viitsivät opetella esim. biisin sanat. Ystäväni häissä kävi nimittäin niin, että kun he pyysivät yhtä erityistä biisiä esitettävän, niin bändi ainoastaan soitti sen. Ilman lyriikoita. Jäi aika skeida maku siitä, etenkin kun itse silloin kaasoilin. :/

Kaapelin pojat itse ehdottivat, että eka setti kannattaa aloittaa vasta illempana = silloin boolimalja on jo korkattu ja kuulumiset vaihdettu, joten fiilistä hillua tanssilattialla riittää. Ja sehän meni just noin. Suosittelen siis jättämään sen häätanssin/valssin iltaan. :)

Sellainen juttu tuli mieleen, että nettiyhteys kannattaa järjestää/kysyä Emännältä etukäteen, mikäli haluaa soittaa taustamusaa vaikkapa Spotifystä. Me honattiin vasta itse juhlassa, että Spotifyhan tarvii netin! Ja siinä tuli hetkellinen kiirepaniikki bestmaneille, että miten sitä puhelimen nettiä pystyikään jakamaan läppärille... :D

Sen verran vielä pakko sanoa, että se Turun tuomiokirkon käytävä ei tunnu yhtään niin pitkältä kuin siitä sanotaan. Matka oli just sopiva alkumarssiin - marssi loppui sillä sekunnilla, kun me pääsimme alttarille. Eli ei tarvinnut seisoa minuuttia alttarilla alkumarssin tahdissa. ;)

Toivottavasti näistäkin oli apua - lisäkysymyksiä saa esittää!

Ihania hääsuunnitteluhetkiä! <3