maanantai 5. tammikuuta 2015

Tänä vuonna...

Uusi vuosi. 2015. Täällä ollaan ja mitä luultavimmin tämä vuosi jatkaa siitä, mihin 2014 joulukuussa jäätiin. Vaikka itsekin haluaisin olla sellainen superfantsun positiivinen ja uskoa, että tämä on elämäni vuosi, täynnä kaikkea fantsua, niin en vaan ole sellainen. Sen verran pientä positiivisuutta minustakin kuitenkin löytyy, että uskon jokaisen vuoden olevan tavallaan kuin blanco paperi tai tyhjä käsikirjoitus. Omilla teoilla pystyy vaikuttamaan moneen, varsinkin pieniin asioihin, joilla myöhemmin voi olla suurikin merkitys.

Uuden vuoden lupaukset ilmiönä on minusta vähän typerä, mutta siitä huolimatta olen miettinyt itsekin joitakin asioita, joita aion yrittää tehdä toisin. Joten kaiketi niitä voi pieniksi lupauksiksikin kutsua. Yritän muuttaa pieniä asioita elämässäni, jotta olisin onnellisempi ja tekisin näin myös lähipiirini onnellisemmaksi...

...pienillä asioilla:

1. Aion juoda enemmän vettä.

2. Aion aloittaa urheilun ja liikkumisen uudelleen, vaikka se tauon jälkeen onkin aina haastavaa. Ja vuoden alussa mälsää, kun kaikki muutkin löllyrät löntystävät salille fitnessmasu tavoitteinaan. :D

3. Aion syödä entistä terveellisemmin: värikkäästi kaikenlaisia kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.

4. Aion syödä ihan yhtä paljon myös herkkuja. Elämä ois aivan jumalattoman ankeeta, jos ei saisi herkutella. Näin se vaan on.

5. Aion nauttia (lastenvaatteiden) shoppailusta, ja tuntea vähemmän siitä morkkista! En ole kuitenkaan ryöstänyt pankkia enkä ole edes helvetillisessä velkakierteessä, joten mitä pahaa tässä lastenvaatteiden ostamisessa on... Se raha kuitenkin menisi johonkin muuhun. Ja minä nautin siitä, jollain kierolla tavalla, kun saan ostettua jotain ihanaa vaatetta pojilleni. Silmä lepää, kun niillä on kivat vaatteet päällä. Joten aivan sama, mitä muut tuumaa - tämä on meikämannekiinin harrastus. Ajatellaanpa näin. ;)

6. Aion sanoa itselleni JOKA PÄIVÄ, että olen todella upea nainen ja todellinen saalis! Olen lopen kyllästynyt jo vuosia kestäneeseen asenteeseeni, jossa vertaan itseäni kaikkiin mahdollisiin ja tunnen itseni ihan totaaliseksi nollaksi. Perseestä! Ja tähän on tultava muutos.

7. Aion panostaa avioliittoomme. Yritän olla nurisematta turhista Ukkokullalle, huomioida häntä ja osoittaa hänelle kuinka hiton tärkeä hän minulle onkaan. Aion kehua ja koskettaa, entistä enemmän. Lähipiirissämme on muuten meneillään joku kumma eroaalto, ja se on jostain syystä lähentänyt meitä entisestään, sillä toisten ongelmat ovat herättäneet meissä paljon keskustelua ja olemme useaan otteeseen todenneet yhteen ääneen, että onneksi meillä on asiat näin. <3


8. Aion nauttia ajastani kotiäitinä. Aion nauttia aitiopaikastani poikieni elämässä. Yritän olla surkuttelematta menetettyjä työpaikkoja ja mahdollisuuksia, ja odottaa kärsivällisesti omaa hetkeäni. Aion sisustaa ihanaa kotiamme, haaveilla kaikesta kauniista ja kevään tullen touhuta pärse pystyssä kukkamaalla. Aion istuttaa pihalle jotain ja toivoa, ettei se heti kuolisi. Aion yrittää ainakin pionipensaan istuttamista. Aion yrittää myös kasvattaa jotakin syömiskelpoista, ehkä tehdä loppukesästä myös viinimarjamehua.

Voisin vielä luvata olla parempi äitikin. Että olisin kärsivällisempi ja kehuisin enemmän ja ja ja. Mutta ollakseni nyt täysin rehellinen - minä olen minä, enkä muuksi muutu. Pinnani on lyhyt eikä se uuden vuoden lupauksen myötä takuulla pitene millimetriäkään. Lisäksi minä aion kaiken "olen paska äiti" -jorinan keskellä sanoa kuulkaas näin: minä olen ihan hyvä äiti. Voisin olla kaikkea enemmän ja kaikessa parempi, mutta nytkin olen varmasti riittävän hyvä äiti. Minä kehun, minä halaan, minä hellin, minä pussaan ja teen asioita lasteni kanssa. Jos se ei riitä, niin ei mikään riitä. <3

Ehkä siis viimeinen "lupaus" onkin olla armollisempi itselleni. En vaadi itseltäni liikoja, suoritan vähemmän. Uskallan yrittää, ja jos mokaan, niin maailma siihen tuskin kaatuu. Yritän olla rohkea, yritän olla avoin. Olen oma itseni, sekin riittää. Senhän on riitettävä! :D

Tänä vuonna toukokuussa olen kirjoittanut tätä blogia neljä vuotta. NELJÄ. Ei saakeli. Sinä aikana moni blogi on aloittanut, lopettanut, aloittanut taas ja ehkä lopulta taas lopettanutkin. Moni on vaihtanut nimeä, osoitetta, saanut siitä palkkaa. Moni on saanut tunnustusta, satoja lukijoita. Pro-tyypit jopa tuhansia. Ollakseni rehellinen en aivan ymmärrä mihin blogien suosio lopulta perustuu... No, en halua kuulostaa katkeralta, koska en sellainen ihan oikeasti ole. ;)

Blogini jatkaa eteenpäin porskuttamista. Ensialkuun aloitin kirjoittaa asioita itselleni, muistoksi. Sitten jokunen lukija eksyi kelkkaan ja olin pähkinöinä. Moni voisi ajatella, että neljä vuotta bloggaamista on aivan turhaa, jos lukijoita ei ole sinä aikana kertynyt edes sataa tai jos blogi ei ole kehittynyt sen suuremmaksi sinä aikana. Minä kuitenkin aloitin tämän harrastuksena ja sellaisena se on säilynyt tähän päivään saakka. Minusta ei tullut ammattibloggaria, mutta so what. Voinpa kirjoittaa just mitä haluan tai olla kirjoittamatta kuukauteen. Edelleen tämä blogi on kanava purkaa tunteita, minulle itselleni pääasiassa. Jos joku saa jostakin jotain onkeensa, niin se on vain plussaa muun mahtavan ohessa. En ole tyrkyttänyt tätä blogia koskaan kenellekään enkä millekään. Ehkä olisi pitänyt? :D

Blogini jatkaa samalla meiningillä edelleen. Käsittelen asioita, jotka ovat minulle tavalla tai toisella tärkeitä. Hihkun ostoksiani, kuolaan asioita tai märisen mälsästä arjestani. Same old shit. ;)

Kiitos sinulle lukija tai satunnainen kävijä, toivottavasti olet mukana tänäkin vuonna!

Toivotan teille kaikille huikeaa vuotta 2015, olkoon se täynnä onnellisia hetkiä! <3


Nina

3 kommenttia:

Marika kirjoitti...

Suuren suuri peukku sinulle! Hienoja, tärkeitä ja realistisia "lupauksia" uudelle vuodelle.Ja mitä blogiisi tulee, niin se on ihan helmi tällaisenaan. Tykkään kovasti, jatka samaan malliin!

Anonyymi kirjoitti...

Pidät eittämättä mielenkiintoisinta, elämänmakuisinta ja viihdyttävintä blogia, mitä tästä nettiviidakosta löytyykään :)

Monet kerrat (lue joka kerta) olet tuonut hymyn huulille ja on ne ilta- tai aamuteetkin vuorokauden ajasta riippuen lentäneet ruudulle näurunpyrskähdysten saattelemina.

Ihanaa alkavaa vuotta teidän perheellenne ja sinulle etenkin, kun jaksat kaiken arjen kiireen keskellä meitä lukijoita ilahduttaa kirjoituksillasi. Ja kiitos etenkin siitä, että olet pitänyt saman virkistävän kaunistelemattoman linjan blogissasi alusta saakka! :)

Lulu

Nina kirjoitti...

Apua, ihania kommentteja! <3

Kiitos kaunis sanoistanne ja erinomaista alkavaa vuotta teille! :)