H-hetki lähestyy. Juuri vastahan (helmikuussa 2012) me vaihdoimme kihlat ja päätimme päivän. No, tänään oli se päivä, kun saimme varata kirkon (Turun seudulla siis aikaisintaan vuotta ennen mahdollista) ja vielä eilen illalla me kuumeisesti kävimme Turun kirkkoja läpi ja teimme listaa, että mitä yrittäisimme tavoitella. Ehdoton ykköstoive meillä molemmilla on ollut alusta asti Turun tuomiokirkko, kakkossijalle päätyi Mikaelinkirkko ja kolmoseksi Kakskerran kirkko. Koska kaikki kolme mainittua kirkkoa ovat ehkäpä Turun suosituimmat, niin päätimme valita "varman päälle" neljänneksi vaihtoehdoksi Piikkiön kirkon. Sekin on vallan sievä kirkko ja ovathan hääbailutkin Piikkiössä, joten on ainakin looginen valinta sijaintinsa puolesta.
Viime yön nukuin äärettömän huonosti. Ja jotenkin tuntuu, että Ukkokultakin nukkui. Mietin puolivalveilla kirkkoja ja tuntui, että unissanikin pyöri vain kirkot. Sitten tuli aamu ja herätyskello soi. Nahkainen herätyskello nimeltänsä Kloppinen on toki hänkin joka aamu herättämässä, mutta toisinaan tämä herätys saattaa mennä jopa puoli ysiin saakka, joten oli otettava varman päälle tämänkin suhteen. Kello 8.00 kun sai alkaa nimittäin varaamaan kirkkoja seurakuntasihteereiltä.
Me heräsimme Kloppisen kanssa seiskan jälkeen ja aamupuuro sekä -maito syötiin sangen hermostuneen äiti-ihmisen kanssa. Ihan oikeasti, vatsassa velloi, tärisytti ja vapisutti, ja katsoin kelloa jatkuvasti. Olimme sopineet Ukkokullan kanssa, että hän alkaa soitella 07.55 ja minä tasan klo 8. Ja siitä se rumba sitten alkoi. Molemmilla taisi heti alkuunsa olla lannistunut fiilis, kun puhelin tuuttasi varattua, vaikka molemmat olimme varautuneet siihen, että kirkon varaamisrumbassa saattanee mennä koko aamupäivä. Olimme myös varautuneet siihen, että me emme saa tuomiokirkkoa ja että joudumme "tyytymään" johonkin muuhun vaihtoehtoon.
Minuutit tuntuivat ikuisuudelta, kunnes 8.15 Ukkokulta soitti ja ilmoitti, että hän pääsi puhelimellaan läpi ja me astelemme Turun tuomiokirkon alttarille tasan vuoden päästä klo 14.45. Saimme siis vieläpä sellaisen ajan, mitä olimme toivoneetkin! Taisimme ilmeisesti olla siis melko ensimmäisiä soittajia kuitenkin... :) Minä siis tunnustan olevani se lahopäämorsmaikku, joka kuumeisesti tulitti puhelinlinjaa heti aamusta 10 kertaa ja arvaatteko montako kertaa Ukkokulta tulitti?
42 KERTAA! :D
Ansaittu kirkkovaraus siis, eikö?
Tämä kirkon varaaminen teki kaikesta taas hirmu paljon todempaa. Meillä on varattuna kirkko. Turun tuomiokirkko. Me mennään naimisiin. Apua! Vatsassa velloo edelleen. Jännittää. Nyt jo! Vuosi häihin.
Kuvia olen taas koneelleni napsinut ihan Googlen kuvahaulla aikanaan, joten tarkempia lähteitä en jälleen kerran osaa tarkemmin paljastaa. Sorppa!
Näihin kuviin ja ennen kaikkea tunnelmiin on hyvä päättää tämä postaus ja tämä viikko bloggailun osalta.
Mukavaa viikonloppua itse kullekin! Yrittäkää selviytyä kanssamöhömahailijat näistä helteistä, minäkin yritän. :)
Bridezilla to be,
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti