Mutta luonnollisestihan homma vähän kusahti. Tuosta neulebolerosta irtosi het kättelyssä kiinnityshakanen eli se saa lähtöpassit. Tai menee ainakin vaihtoon, onneksi labelissa roikkuu vielä hintalappu. Ja kun sovitin ylipäätään tuota mekkoa ja boleroa, niin lopputulos ei ollut niin juhlava kuin mitä olin ehkä alussa toivonut. Päätin sitten suunnata uudelleen vielä kaupoille tietäen että aikahan käy vähiin tässä vaihtoehtojen viidakossa. H-hetkeen on nimittäin yksi päivä ja yksi viikko. Olen kyllä uskomaton tapaus näissä juhlavaateostoksissa, tiedostan sen itsekin. Onhan näin käynyt todistettavasti ennenkin.
Mutta niin vain uusi mekko löytyi Haloselta. Kattokaapas:
Eikö olekin parempi? Juhlavampi ja vähän pidempikin, ettei tämän kaason pylly vilkkuisi kovasti pikkutunteina? Jotenkin tuli tämä päällä enemmänkin sellainen tunne, että kunnioitan morsiamen ainutlaatuista juhlapäivää. En osaa selittää tunnetta sen kummemmin, ehkä kaasona olleet tietävät tunteen. Tai sitten eivät.
Asukokonaisuus on edelleen auki. En tiedä onko se neulebolero paras vaihtoehto yläosaksi. Vaikka sisäinen mukavuudenhaluinen nautiskelijani olisikin sitä mieltä, että neule lämmittäisi mukavasti eikä todellakaan purista saati kiristä. Ehkä käyn siis vain hakemassa sen uuden neuleboleron rikkinäisen tilalle. Hankalaa. Mutta ihanaa, kun on nainen ja saa olla hankala.
No, takaisin kenkiin. Brandos tuli koluttua läpi ja nämä herättivät heti kiihkeitä pamppailuja rinnassa:
 |
| Michael Kors |
 |
| Steve Madden |
 |
| Ed Hardy |
 |
| Ironfist |
 |
| Chinese Laundry Kuvat Brandos.fi |
Nuo Steve Maddenit olisivat aivan ehdottomat, mutta epäilen vahvasti, että tuon kengän väri on vaaleampi kuin mekko. Ja sehän ei nyt tietenkään, todellakaan, käy. Ed Hardyt ovat aina yhtä mieleiset. Michael Korsit ovat i-ha-nat! Mutta niin pahuksen kalliit. Ähs.
Että jos sinulla, rakas lukija-stalkerini, on ihan hirmusti ylimääräistä rahaa, niin ota rohkeasti yhteyttä. Keksitään yhdessä rahoillesi käyttöä.
Nellyn tarjonnan tsekkasin, ei mitään. Dinskon tarjonnan tsekkasin, ei mitään. Biancon tarjonnan tsekkasin, ei mitään. Mitä muita paikkoja vielä on? Oma kenkäkarderobi on tsekkaamatta, mutta kun uusia tekis mieli. Aika höhlää, eikö?
Rusketus-proggis on muuten aina vaan käynnissä. Vaikka jossain valossa, kuten neuvolan kirkkaiden lamppujen alla, näytin ihan keltaiselta ja sitten taas kaupan sovarissa näytin niin kovin kalpealta. Kotona, "normaalin" valon alla, näytän mielestäni hyvältä. Positiivista tässä on ainakin se, että kropan ihosta on tullut pidettyä hyvä huoli. Rasvaa ja kuorintavoidetta on nimittäin kulunut, jotta purkin luoma rusketus olisi paras mahdollinen. Iho on siis ihanaisen pehmoinen kaiken tämän hoitamisen johdosta. Ostin uutta kuorintavoidetta vanhan ACOn loppuessa. Tämä ei ole mikään uusi tuote markkinoilla, mutta minulle ihan uusi tuttavuus, joten testailua on siis luvassa. Testailua senkin suhteen, etten tiedä montako itseruskettava-levitys -keikkaa vielä pitäisi ennen niitä häitä. Elämme jännittäviä hetkiä siis.
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti