En tiedä voiko minua kutsua mitenkään sekopäisen jouluihmiseksi, mutta ai jumankekka, on se vaan mukava juhla kerran vuoteen. Ennen diggasin kovasti myös pikkujouluista ja vähän vähemmän siitä dagen efteristä, mutta tänä vuonnapa jäi molemmat poikkeuksellisesti kokematta. Kela on siitä vähän kökkö "työnantaja". Mutta ei haittaa. Me koitetaan Kloppisen kanssa fiilistellä kotona ihan aitoa jouluiloa. Mun mielestä kun siihen kuuluu niin olennaisesti lapset. Odotan innolla, että menemme jouluaattona vanhempieni luo. Miltä tuntuu perinteinen joulu, kun mukana meiningeissä on ihan oma lapsi?
Toivon hartaasti, että lähipiiri "noudattaa" pyyntöäni olla ostamatta Kloppiselle jo nyt lahjoja. Luulen, että vuoden päästäkin intoa aiheuttaa vain rapiseva, värikäs joulupaperi, eikä niinkään itse lahjat. Toki jotakin pientä pitää Kloppisellekin pakettiin laittaa, mutta se olkoon jotakin järkevää. Vaikkapa pussilakanasetti tai jotakin sellaista. Koska ristiäislahjaksi saatiin kuitenkin kahisevaa enemmän kuin ajateltiin, päätimme ostaa Kloppiselle Brion puisen leluauton. Jota ollaan kuolattu (kuten muitakin Brion Classic-leluja) jo raskausajasta asti...
Eniten diggaan joulussa kuitenkin ruuasta. Niin kuin näin aikuisiällä. Ennen varsinaista h-hetkeä nautin täysin rinnoin joulukonvehdeista, eritoten Pandan klassikkorasian antimista, sekä itsetehdyistä joulutortuista. Sisäinen sisäkköni nimittäin vaatimattomasti tunnustaa tekevänsä parhaat maistamani joulutortut. Yksi salaisuus piilee vain noin 12 minuutin paistoajassa (ei tule liian kuivia) ja ronskissa määrässä tomusokeria. Jotkut hömpät kun ei ymmärrä lisätä torttuihinsa lainkaan tomusokeria!
 |
| Mitä enemmän, niin sitä enemmän. |
Ukkokullalle olen suunnitellut ostavani joululahjaksi Sons of Anarchy -tuotantokauden. Tai kausia. En oikein vielä tiedä. Ja sitten varmaan jonkun Harrikka-opuksen, niitä kun se aina jaksaa vinkua. Yksi idea oli ostaa hänelle myös uudet korvikset. Jotkut manly man -malliset. Jotkut kivat. Mutta saapa nähdä.
 |
| Mukelomestassa oli loppuunmyynti ja minä innoissani riensin sinne tietenkin tonkimaan vaaterekkejä. Ja mitä jäi käteen – Mauri Kunnaksen kuvittamia joulupalloja... |
Ensi viikolla onkin ohjelmassa lahjojen hankkimista (jouluviikolla, piste minulle ja kaikille muille miljoonille lahjanhakijoille.) ja paketoimista, sekä siivoamista. Ei sillä, että olisin tekemässä mitään ihmeellistä joulusiivousta. Joskus pitää vain kuulemma näyttää kämpälle imuria, joten olkoon se hetki sitten joulun alla. Mitään en aio kokata. Miksi ihmeessä pitäisi, kun kaupasta saa valmiina niin hyvää laatikkoa.
Ai niin, pitääkö nyt sitten Kloppisesta napata sellainen perinteinen kuva, jossa se kirkuu tonttulakki päässä? Säästän lähipiiriäni ja olen kuitenkin lähettämättä sitä kellekään. Paitsi ehkä vanhemmilleni.
Jouluterkuin,
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti