"Nosta sinä penkistä. Minä nostan pankista."Ennen raskautta painoin keskimäärin 55–58 kiloa. Jotta paino saa oikeat mittasuhteet, niin on paljastettava, että olen muutamaa senttiä vaille 160 pitkä. Jo heti raskauden alkutaipaleella päätin jättää tupakat tupakoimatta, ja jo parissa viikossa tunsin kuinka kehostani katosi nikotiinien myötä aineenvaihdunta. Painoa tuli jo kuukaudessa muutama kilo ja niinpä elämäni ihkaensimmäisessä neuvolassa painokseni mitattiin 59,9 kg.
Kolmea kuukautta myöhemmin, kesäkuun alussa, painoa oli tullut jo lähes 10 kg! Puntari antoi painavan sanansa: 67,6 kg. Viikkoja oli täynnä 22+1. Ahdisti. Okei, en ole ihan kieltäytynyt kaikista maailman herkuista kuten jäätelöstä ja Mäkkärin mätöistä, mutta joku roti, enhän sentään päivittäin herkutellut. Ja kaiken kaikkiaan söin melko lailla yhtä säälimättömästi kuin ennen raskaana oloakin. Silloin toki olin vain tottunut siihen, että voin syödä lähes mitä vain ja puntarin neula ei juuri heilahda.
Noin kuukautta myöhemmin painoa oli tullut 2 kg lisää, raskausviikkoja ollen 26+0. Jäljellä oli noin 14 viikkoa raskaana oloa ja painoa oli jo nyt 69,7 kg. Perkele!
 |
| Tällainen oli varsi joskus muutama vuosi sitten. |
 |
| Ennen sitä kuvitteli olevansa jotenkin pyöreähkö, mutta kun näitä kuvia katselee näin jälkeenpäin, niin voi vain todeta, että kunpa näihin mittoihin vielä voisi palata! |
Pari viikkoa tästä, heinäkuun 21. pvä ylitin uuden kymmenyksen: 71,1 kg! Tämä oli neuvolatädille kuin virstanpylväs: "kas, tänään astummekin jo varmasti ihan uusille kymmenyksille (hah-ha-haa, senkin läski, toivottavasti astut vielä sitäkin seuraavalle kymmenykselle, hah-ha-haa!)". Ajattelin järkyttyneenä, että minusta tulee varmaan Suomen suurin synnyttäjä ja vauvani kehon ympärillä on kerros silkkaa ihraa ja hän syntyy 13 kiloisena ja minulla todetaan pian sydänvika ja mitä vielä!
Noin kaksi viikkoa sitten, raskausviikolla 31+1, oli viimeisin neuvolakäyntini ja painoni näytti 72,3 kg. Mitäpä tuohon voisi enää sanoa, en oikein muuta enää odottanutkaan, tottakai painoni nousi, kuinkas muutenkaan. Ajattelin raskaana olevaa ystävääni, jolle kiloja on kertynyt muutama hassu ja hän oli jo ennen raskautta todella hoikka (minua 5–10 senttiä pidempi ja 10 kg hoikempi). Masennuin ja ärryin. Elämä on ihan sairaaaaan epäreilua.
Sitten tapasin noin pari viikkoa sitten erään ystäväni ystävän, joka kehaisi, että minun painonnousuni ei ole mitään verrattuna häneen painonnousuun – hänellä painoa tuli kaiken kaikkiaan 25 kg, mutta niin vain hän on nyt yhtä hoikka kuin ennen raskautumista.
Sain uutta pontta, päätin masentua vähemmän, olla kiinnostunut puntarin lukemasta vähemmän ja mahdollisesti muuttaa tämän blogin vielä laihdutusblogiksi! :)
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti